Tekoälyn perusteet

Tekoälyn perusteet

Tekoäly on yhä näkyvämpi osa arkeamme. Se suosittelee meille sarjoja ja elokuvia, ehdottaa kaikille sopivia palaveriaikoja ja auttaa löytämään tietoa nopeasti. Tekoäly tarkistaa tekstejämme, kääntää kieliä ja tunnistaa kasvoja älypuhelimen kamerassa.

Sähköpostiohjelmat ennakoivat, mitä olemme kirjoittamassa. Verkkokaupat ja uutispalvelut muokkaavat sisältöä kiinnostustemme mukaan. Älypuhelin ehdottaa reittiä, joka säästää aikaa ja musiikkipalvelu soittaa juuri oikeanlaista kappaletta päivän tunnelmaan.

Opetuksen ja oppimisen maailmassa tekoäly voi auttaa laatimaan opetussuunnitelmia, luomaan harjoitustehtäviä, arvioimaan vastauksia ja tarjoamaan yksilöllistä tukea opiskelijalle.

Tekoäly on siis monin tavoin osa jokapäiväistä elämäämme, usein huomaamattamme. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on, ja miten se toimii?

Mitä tekoäly on?

Tässä osiossa tutustumme tekoälyn peruskäsitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Ymmärtämällä tekoälyn taustalla olevaa logiikkaa saat paremmat valmiudet hyödyntää sitä opetuksessa, arvioida sen luotettavuutta ja tunnistaa myös sen rajoitteita.

Tekoäly (AI, artificial intelligence) viittaa yksinkertaistettuna tietokonejärjestelmiin, jotka suorittavat sellaisia tehtäviä, jotka tavallisesti vaatisivat inhimillistä ajattelua, esimerkiksi päättelyä, oppimista, kielen ymmärtämistä tai kuvien tunnistamista.

Nykyiset tekoälyjärjestelmät eivät kuitenkaan “ymmärrä” maailmaa kuten ihmiset. Ne toimivat suurten datamäärien ja tilastollisten mallien avulla, etsien datasta toistuvia malleja ja käyttämällä niitä päätöksenteon tai sisällöntuotannon tukena.

Koneoppiminen ja generatiivinen tekoäly
Koneoppiminen on tekoälyn alalaji, jossa järjestelmä oppii kokemuksesta. Esimerkiksi kuvia tunnistava malli opetetaan näyttämällä sille tuhansia ja tuhansia esimerkkejä, kunnes se alkaa tunnistaa kuvioita itsenäisesti.

Generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT, DALL·E tai Copilot, pystyy luomaan uutta sisältöä. Se voi olla tekstiä, kuvia, ääntä tai koodia. On tärkeä ymmärtää, että generatiivinen tekoäly ei ole hakukone. Se ei siis etsi eikä hae valmista tietoa sinulle, vaan muodostaa vastauksia todennäköisyyksiin perustuen. Siksi vastaus voi olla joka kerralla hieman erilainen, vaikka kysyisit täsmälleen saman kysymyksen.

Tekoäly arjessa ja opetuksessa
Esimerkkejä siitä, miten monella tapaa tekoäly on jo osa arkea:
  • hakukoneet ja suosittelualgoritmit (Google, YouTube, Netflix, Yle Areena)
  • kielityökalut (Grammarly, Deepl)
  • generatiiviset apurit (ChatGPT, Copilot, Gemini)
  • oppimisanalytiikkaa hyödyntävät oppimisympäristöt
  • kuvantunnistukseen ja ääneen perustuvat sovellukset.