Tekoäly muuttaa oppimista ja opettamista, ja laittaa ehkä pohtimaan, mitä oppiminen oikeastaan on ja miten opettaja voi tukea siinä. Tekoäly ei vie pois oppimisen ydintä, päinvastoin se voi jopa siirtää entistä enemmän vastuuta yksilölle omasta oppimisestaan. Parhaimmillaan tekoäly toimii tehokkaana työkaluna sekä opettajalle että oppilaalle.

Tekoäly on oivallinen apuväline, mutta se ei korvaa lukemista, pohtimista, kirjoittamista ja tiedon jäsentämistä, eli kaikkea sitä vaivannäköä, jota tarvitaan syvällisessä oppimisessa. Näin ollen oppija on aktiivinen toimija ja toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tekoäly on osa tätä oppimisympäristöä.

Tekoälyn käyttöä ja hyödyntämistä voidaan jäsentää toisiinsa kytkeytyvien taitoalueiden avulla (van Dijk, 2020):

Tekniset taidot	Kyky käyttää laitteita ja sovelluksia käytännön tehtävissä sekä tunnistaa ja hallita erilaisia digitaalisia ympäristöjä ja niiden navigointia.
Tiedonhallintataidot	Kyky etsiä ja järjestää tietoa tehokkaasti sekä tehdä perusteltuja päätöksiä tiedonlähteiden luotettavuuden pohjalta.
Viestintätaidot	Kyky käyttää teknologiaa tiedon välittämiseen siten, että viestin merkitys välittyy selkeästi ja tehokkaasti.
Yhteistyötaidot	Kyky hyödyntää teknologiaa sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja ryhmätyöhön, tiedonvaihtoon, neuvotteluun ja päätöksentekoon.
Luovat taidot	Kyky käyttää teknologiaa uusien ideoiden tuottamiseen ja muuntamiseen tuotteiksi, palveluiksi tai prosesseiksi.
Kriittisen ajattelun taidot	Kyky hyödyntää teknologiaa perusteltujen päätösten tekemiseen ja viestinnän arviointiin reflektiivisesti ja näyttöön perustuen.
Ongelmanratkaisutaidot	Kyky käyttää teknologiaa ongelmatilanteiden analysoimiseen ja tiedon soveltamiseen ratkaisujen löytämiseksi.

Näiden osa-alueiden kehittyminen tukee oppilaan tekoälylukutaitoa: kykyä ymmärtää, käyttää ja soveltaa tekoälyä, ajatella kriittisesti ja toimia eettisesti. Osa-alueissa korostuu myös se, että tekniset taidot ovat vain pieni osa tekoälyn käyttöä. Entistä enemmän korostuvat sisältöön liittyvät taidot, jotka karttuvat iän ja kokemuksen myötä.

Kun houkutus on suuri etsiä valmiita vastauksia tekoälyllä, tarvitaan rohkaisua ja kannustusta siirtää huomio oppimiseen. Tekoälyn tuoma haaste on löytää keinot oppimiseen johtaviin kokeiluihin pintapuolisten valmiiden vastausten sijaan. Siksi tekoäly kannattaa ajatella osana oppimisyhteisöä, jolloin se teknologisena elementtinä voi tuoda jotakin uutta ja syventää oppimisen prosesseja tavalla, johon ihmiset yksin eivät pysty. Tämä prosessi ottaa tietenkin myös oman aikanasa ennen kuin oppimisyhteisöön sopivat tavat alkavat muotoutua.

Tämän teeman tarkoituksena on johdatella pohtimaan, miten tekoäly voi tukea opettajan työtä ja oppimista. 

Alla olevassa diaesityksessä on ehdotuksia erilaisista opettamista ja oppimista tukevista tehtävistä sekä ohjelmaehdotuksia näiden tehtävien toteuttamiseen.

Tekoäly pedagogiikassa, tekijä laura​