Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja opetuksen kielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen
• syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
• syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista
• monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta
• ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen ja hallitsee yleiskielen normit
• syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään
• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen
• ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein
• osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen
• nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niiden historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
• kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja
• monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä
• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana
• lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

• oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana
• tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät
• tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun
• tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa
• tekstien moniäänisyys

• proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysi
• tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset
• tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen
• ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

Toteutus

Kurssilla harjoitellaan asiatekstin tiivistämistä ja referoinnin taitoa. Kirjoitetaan havainnollinen asiateksti aineiston pohjalta. Tehdään tekstilajiharjoituksia, tiedonhankintatehtäviä ja analysoidaan proosaa. Luetaan kokonaisteos, joka esitellään ryhmässä. Osallistutaan tavoitteelliseen ryhmäkeskusteluun. Kerrataan kielenhuollon perusasioita.

Arviointi

Aktiivinen osallistuminen, havainnollinen asiateksti/essee, kirjallisuustehtävä, ryhmäkeskustelu. Kurssikokeessa on kysymyksiä ja tekstien tulkintatehtäviä kurssin sisällöistä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän
• oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään
• ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
• ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen
• oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa
• kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen metaforisuus
• suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
• kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä
• kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely
• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Toteutus

Kurssilla harjoitellaan tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja havainnollista tyyliä yksin ja yhdessä. Tehdään tiedon hankintaan, valikointiin ja arviointiin liittyviä harjoituksia. Harjoitellaan kielenhuoltoa ja tekstin sidosteisuutta. Opiskellaan palautteenantoa ja vastaanottamista. Kirjoitetaan kulttuuriin, kieleen ja identiteettiin liittyvä essee tai muu asiateksti. Pidetään informatiivinen puheenvuoro. Luetaan kaunokirjallinen tai tietoteos ja toteutetaan siihen liittyvä tehtävä.

Arviointi

Aktiivinen työskentely, essee tai vastaava asiateksti, puheenvuoro, tekstianalyysitehtävä esim. havainnollisuudesta tai tekstin rakenteista ja kirjallisuustehtävä. Kurssikokeessa on tehtäviä koko kurssin sisällöistä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaan reflektoiden
• syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista
• monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa
• oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta
• syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus
• monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä
• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi
• monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa
• kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

Toteutus

Kurssilla luetaan kaunokirjallisuutta: proosaa, lyriikkaa ja draamaa kokonaisteoksina ja näytteinä. Esitellään ja käsitellään luettuja teoksia eri tavoin, esimerkiksi draaman keinoin. Kirjoitetaan omia fiktiivisiä tekstejä ja kaunokirjallisuusanalyyseja sekä esseetyyppinen teksti. Tarkastellaan tyylin ja kielen kuvallisuuden keinoja ja harjoitellaan omaa tyyliä. Tehdään kuva-, draama- tai elokuva-analyysi. Järjestetään teatteri-, elokuva- tai taidenäyttelyvierailu mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi

Tavoitteellinen osallistuminen, kirjallisuusanalyysitehtävä, essee, kirjallisuuskeskustelu, kurssin aihepiireihin liittyvä tuotos tai projektityö. Kurssikokeena on kirjallisuuden analyysitehtävä ja kysymyksiä kurssin sisällöistä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
• osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään
• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista
• osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä.

Keskeiset sisällöt

• vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
• vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys
• sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki
• kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja
• argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

Toteutus

Kurssilla käsitellään kriittisesti arvioiden kieltä ja tekstejä vaikuttamisen välineenä. Analysoidaan media-, tieto- ja kaunokirjallisia tekstejä. Luetaan ja esitellään kantaa ottava kokonaisteos. Tutustutaan vaikuttamaan pyrkiviin tekstilajeihin, seurataan ajankohtaista keskustelua ja osallistutaan siihen. Kirjoitetaan argumentoiva essee ja jokin lyhyempi mielipideteksti. Pidetään kantaaottavia puheenvuoroja ja esimerkiksi väittelyitä.

Arviointi

Tavoitteellinen työskentely, argumentoiva essee, tekstianalyysitehtävä, puheenvuoro. Kokeessa on argumentaation analyysitehtäviä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin
• oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä
• kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan
• tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.

Keskeiset sisällöt

• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa
• tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta
• suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia
• kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

Toteutus

Kurssilla luetaan, analysoidaan ja käsitellään suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä kaunokirjallisia teoksia. Kirjoitetaan kirjallisuus- tai kulttuuriaiheinen essee. Toteutetaan kirjallisuuskeskustelu tai draamatyö. Harjoitellaan tyylin analyysia ja tehdään kielen- ja tyylinhuoltoharjoituksia.

Arviointi

Tavoitteellinen työskentely ja aktiivinen osallistuminen kirjallisuuden käsittelyyn, essee, analyysitehtävä. Kokeessa on tulkintatehtäviä eri aikakausia ja tyylejä edustavista kaunokirjallisista teksteistä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) 

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin
• syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa
• syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista
• tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja
• oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti
• monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat
• kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa
• nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa
• dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Toteutus

Kurssilla tutkitaan ja analysoidaan nykykulttuurin tekstejä ja pohditaan niiden teemoja. Seurataan ajankohtaisia ilmiöitä ja keskusteluja, osallistutaan niihin ja kirjoitetaan niiden pohjalta omia analysoivia tekstejä ja esseitä. Luetaan nykykirjallisuuden teos. Katsotaan elokuva tai teatteriesitys tai osallistutaan kulttuuritilaisuuteen mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi

Aktiivinen ja tavoitteellinen osallistuminen, kirjallisuustehtävä tai kurssin aiheisiin liittyvä tuotos, essee ja analyysitehtävä. Kokeessa on ylioppilaskokeiden tyyppisiä tehtäviä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä
• syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä
• kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita
• kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

• vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi
• kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
• arjen vuorovaikutustilanteet
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

Toteutus

Kurssilla vahvistetaan vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Harjoitellaan ja analysoidaan monenlaisia puheviestintä- ja vuorovaikutustilanteita, esimerkiksi tavoitteellisia keskusteluja, neuvotteluja, väittelyjä, haastatteluja, alustuksia ja puheenvuoroja. Harjoitellaan verbaalia ja nonverbaalia viestintää erilaisten ohjattujen ja luovien harjoitusten avulla. Lisäksi voidaan harjoitella taiteellista, tulkitsevaa ilmaisua. Opiskellaan rakentavaa palautteenantoa ja palautteen vastaanottamista.

Arviointi

Aktiivinen ja tavoitteellinen työskentely ja yhteisesti sovitut kurssitehtävät. Kurssikokeena voi olla valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen (Puhvi) tyyppinen koe. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
• varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä
• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja
• löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

Keskeiset sisällöt

• kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen
• tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa
• kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien pohjalta
• mediatekstien tuottamista ja analyysia

Toteutus

Kurssilla tarkastellaan ja havainnoidaan kirjoitusprosessin eri vaiheita, harjoitellaan palautteen antamista, sen vastaanottamista ja yhdessä kirjoittamista. Varmennetaan kirjoitetun yleiskielen hallintaa. Luetaan ja analysoidaan erilaisia monimuotoisia tekstejä ja laaditaan niiden pohjalta laajoja aineistopohjaisia esseitä. Osallistutaan ajankohtaiseen keskusteluun tuottamalla omia mediatekstejä.

Arviointi

Tavoitteellinen ja vuorovaikutteinen työskentely, omien tekstien työstäminen ja yhteisesti sovittu määrä kurssin aikana kirjoitettuja tehtäviä. Kurssikokeena on ylioppilaskokeen tyyppinen tehtävä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä
• syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista
• varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan
• syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.

Keskeiset sisällöt

• tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
• fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista
• tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

Toteutus

Kurssilla luetaan kriittisesti ja analysoiden erityyppisiä tekstejä ja tekstikokonaisuuksia ja keskustellaan ja kirjoitetaan niiden pohjalta. Harjoitellaan, syvennetään ja arvioidaan omia lukustrategioita erilaisten tekstilajien tulkinnassa. Vahvistetaan yleiskielen normien mukaisia kirjoitustaitoja. Luetaan jokin tekstikokonaisuus, esimerkiksi tietoteos tai romaani. Harjoitellaan ylioppilaskokeen tyyppisiä tekstianalyysitehtäviä.

Arviointi

Aktiivinen työskentely ja osallistuminen sekä yhteisesti sovitut kurssitehtävät. Kurssikokeessa on ylioppilaskokeen tyyppisiä tehtäviä. Kurssi arvioidaan numerolla (4–10).

Paikallinen soveltava kurssi

10. Luova kirjoittaminen (ÄI10)

Tavoitteet

Luovan kirjoittamisen kurssin tavoitteena on säilyttää tai löytää kirjoittamisen ilo. Kurssin keskeinen ajatus on tarjota opiskelijoille eväitä oman kirjoittamisen kehittämiseen ja kirjoittamisvarmuuden kasvattamiseen. Lisäksi tavoitteena on kannustaa kirjoittamiseen myös vapaa-ajalla. Kurssin tavoitteena on rohkaista opiskelijaa kirjoittamaan ja etsimään omaa kirjoitustyyliään: opiskelija harjoittelee monenlaisia tapoja kirjoittaa ja kokeilee kirjoittamisessaan uutta.

Toteutus ja sisällöt

Kurssilla jätetään tilaa luovuudelle ja oman äänen kuulumiselle. Kurssilla kirjoitetaan ennen kaikkea fiktiivisiä tekstejä, esimerkiksi novelleja, satuja, runoja ja näytelmiä opiskelijoiden toiveiden mukaan. Lisäksi voidaan kirjottaa myös asiatekstejä, kuten lehtiartikkeleja ja kolumneja.

Kurssilla tutustutaan kirjoittamisen prosessiin ideoinnista viimeistelyyn ja mahdollisuuksien mukaan kurssilaisten tekstien julkaisuun. Kurssityöskentelyyn kuuluu olennaisena osana palautteen antamista ja vastaanottamista. Osalle syntyneistä teksteistä pyritään löytämään mahdollisia julkaisupaikkoja esimerkiksi kurssin omassa antologiassa, koulun internetsivuilla ja paikallisissa medioissa opiskelijoiden toiveiden mukaan.

Arviointi

Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää sovittujen kurssitehtävien tekemistä ja aktiivista läsnäoloa opetuskerroilla. Kurssin arviointi: suoritettu/hylätty.