Kappale 8

Nisäkkäät

Nisäkäs

Nisäkkäiden jako ravinnon mukaan

Kasvinsyöjät syövät kasveja
- Jyrsijät syövät kovia kasvin osia.
  - Esim. sopuli, myyrät
  - Etuhampaat kasvavat koko ajan, koska kovan kasviravinnon syöminen kuluttaa hampaita
- Jäniseläimet syövät kasveja, silmuja, oksia ja puunkuorta
  - Metsäjänis, rusakko
- Sorkkaeläimet lajista riippuen eri kasveja
  - Hirvi, poro, metsäpeura, metsäkauris, valkohäntäkauris, täpläkauris
  - Hirvi on märehtijä eli kerran pureksittu ja nielty ruoka palaa mahasta uudelleen pureksittavaksi
  - Uroksilla sarvet, joka kertoo valta-asemasta.
  - Poroilla ja metsäpeuroilla myös naarailla sarvet, joilla puolustavat jälkikasvua.
Hyönteissyöjät
- Kontiainen, päästäiset, lepakot
- Syövät hyönteisiä ja muita maassa eläviä selkärangattomia.
Kaikkiruokaiset
- Syövät sekä kasvi- että eläinravintoa
- Esim. Villisika, mäyrä, orava, kettu
Pedot
- Syövät liharavintoa
- Pienpedot: lumikko, näätä, kärppä
- Monet suurpedot uhanlaisia eli ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon
  - Suurpedot: karhu, ilves, ahma, susi

Käyttäytyminen

Synnynnäinen käyttäytyminen
- Perinnöllinen taipumus käyttäytyä tietyllä tavalla
- Esimerkiksi saalistajien varominen, pennuilla nisän löytäminen
- Leimautuminen : opitaan tuntemaan oma emo ja sisarrukset
Avainärsyke saa aikaan käyttäytymismallin
- Reviirin puolustaminen saman lajin edustajia vastaan.
- Saalieläin piiloutuu pedoilta, kun huomaa pedon.
- Parittelu
Ehdollistuminen
- Käyttäytymisestä ja ärsykkeestä seuraa aina sama lopputulos -> ehdollistutaan välttämään epämiellyttäviä asoita.
Eläin voi myös oppia asioita
- Matkimalla toista saman lajin yksilöä
- Yrityksen ja erehdyksen kautta
- Tottumalla tilanteeseen, jossa aikuiset yksilöt eivät ole pelokkaita
- Oppimista tapahtuu kaikkialla, mutta varsinkin laumoissa