1. Kansainvälinen politiikka

Sanastoa
  • Eskaloitua = tilanne laajenee nopeasti ja arvaamattomasti
  • Hegemonia = jonkin valtion ylivalta jollain alueella
  • Resurssi = voimavara, esim. ihmiset, teollisuus tai raaka-aineet
  • Diplomatia = rauhanomainen asioiden selvittely neuvottelujen kautta
  • Voimapolitiikka = painostuksen ja sodan uhan käyttäminen valtion tavoitteiden saavuttamiseksi
  • Status quo = asioiden pysyminen ennallaan
  • Yksinapainen maailma = yksi johtava supervalta
  • Kaksinapainen maailma = kaksi johtavaa supervaltaa
  • Moninapainen maailma = useita johtavia suurvaltoja
  • Doktriini = ulkopoliittinen tai sotilaallinen oppi, esim. jonkin toisen valtion eristäminen maailmanpolitiikasta
  • Propaganda = tarkoituksenmukainen mielipiteiden muokkaus
  • Pakote = esimerkiksi kaupan tai ihmisten liikkuvuuden estäminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi
  • Kriisi = hallitsematon tilanne jossa väkivaltaa tai väkivallan uhka
  • Konflikti = kahden tai useamman valtion välinen kiista, jossa on kuollut 25 ihmistä vuoden aikana, mukana siviilejä, puolisotilaallisia joukkoja tai maiden armeijat
  • Jäätynyt konflikti = tilanne jossa konfliktia ei olla onnistuttu ratkaisemaan, ei aselepoa tai rauhansopimusta, esim. Itä-Ukrainan tilanne
  • Sota = kahden tai useamman valtion välinen aseellinen välienselvittely, maiden armeijat toteuttava operaatioita toisiaan vastaan
  • Aselepo = sopimus jossa sopijapuolet lupaavat olla käyttämättä aseita toista sopijapuolta vastaan tietyn aikaa
  • Rauhansopimus = sopimus jossa sopijapuolet lupaavat lopettaa kaikki vihollisuudet, voi sisältää esim. aluesiirtoja
  • Hybridisota = erilaisten sodankäynnin muotojen yhdistäminen, esim. sissisota, propaganda, some-iskut, terrori-iskut, hakkeri-iskut, maa-, meri & ilmasota
  • Informaatiosota = valheellisen tai todellisen tiedon käyttämistä mielipiteiden muokkaukseen tietoa luomalla, pimittämällä tai jakamalla
Maailmanpoliittisia aatteita
  • Konservatismi = aate jonka mukaan yhteiskunnallinen muutos tulee olla hidasta, tai tulisi palata "vanhaan hyvään aikaan". Juuret 1700-luvun lopulla Ranskan vallankumouksen vastustamisessa. Nykyisin termiä käytetään myös muissa merkityksissä. Esim. Yhdysvaltojen republikaanipuoluetta kutsutaan konservatiivipuolueeksi, koska se kannattaa enempi perinteisiä arvoja.
  • Liberalismi = aate joka korostaa ihmisten vapautta ja vastuuta omasta elämästään. Juuret 1700-luvun valistusaatteissa. Näkyy nykyisin varsinkin vapaakauppasopimusten luomisessa ja ihmisoikeuksien korostamisessa.
  • Nationalismi = aate joka korostaa kansaa poliittisen toiminnan perusyksikkönä. Juuret 1700-1800-lukujen vaihteessa. Näkyi varsinkin 1800-1900-luvuilla kun eri kansat vaativat oman kansallisvaltion perustamista. Nykyisin nationalismi yhdistetään oman kansan ylivertaisuuden korostamiseen. 
  • Fasismi = aate joka korostaa oman kansan erinomaisuutta verrattuna muihin. Juuret 1920-30-luvun Italiassa ja Saksassa. Fasistit ihannoivat ruumiinkulttuuria ja voimaa. Eräiden fasististen teorioitsijoiden mukaan ihmiskunta edistyy vain sodan ja konfliktin kautta. Fasistit korostavat valtion valtaa ja pyrkivät hiljentämään vastustajiaan väkivallalla.
  • Kommunismi aate joka korostaa työläisten huonoa asemaa, ja pyrkii luomaan työläisten utopian (ihannevaltion). Kommunismin juuret ovat 1800-luvulla Karl Marxin ajattelussa. Marx korosti että työläisten tulee tehdä vallankumous ja perustaa proletariaatin (työläiset) diktatuuri ja ottaa haltuunsa kaikki työvälineet porvaristolta. Ennen pitkää koko valtio katoaisi tarpeettomana vallankäyttökoneistona, kun vapaat työläiset tuottaisivat toisilleen tarpeelliset tuotteet. Marxin jälkeen kommunistinen ajattelu on hajonnut eri ajattelijoiden erilaisiin korostuksiin.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä