Muistiinpanot
1. Kansainvälinen politiikka
Sanastoa
- Eskaloitua = tilanne laajenee nopeasti ja arvaamattomasti
- Hegemonia = jonkin valtion ylivalta jollain alueella
- Resurssi = voimavara, esim. ihmiset, teollisuus tai raaka-aineet
- Diplomatia = rauhanomainen asioiden selvittely neuvottelujen kautta
- Voimapolitiikka = painostuksen ja sodan uhan käyttäminen valtion tavoitteiden saavuttamiseksi
- Status quo = asioiden pysyminen ennallaan
- Yksinapainen maailma = yksi johtava supervalta
- Kaksinapainen maailma = kaksi johtavaa supervaltaa
- Moninapainen maailma = useita johtavia suurvaltoja
- Doktriini = ulkopoliittinen tai sotilaallinen oppi, esim. jonkin toisen valtion eristäminen maailmanpolitiikasta
- Propaganda = tarkoituksenmukainen mielipiteiden muokkaus
- Pakote = esimerkiksi kaupan tai ihmisten liikkuvuuden estäminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi
- Kriisi = hallitsematon tilanne jossa väkivaltaa tai väkivallan uhka
- Konflikti = kahden tai useamman valtion välinen kiista, jossa on kuollut 25 ihmistä vuoden aikana, mukana siviilejä, puolisotilaallisia joukkoja tai maiden armeijat
- Jäätynyt konflikti = tilanne jossa konfliktia ei olla onnistuttu ratkaisemaan, ei aselepoa tai rauhansopimusta, esim. Itä-Ukrainan tilanne
- Sota = kahden tai useamman valtion välinen aseellinen välienselvittely, maiden armeijat toteuttava operaatioita toisiaan vastaan
- Aselepo = sopimus jossa sopijapuolet lupaavat olla käyttämättä aseita toista sopijapuolta vastaan tietyn aikaa
- Rauhansopimus = sopimus jossa sopijapuolet lupaavat lopettaa kaikki vihollisuudet, voi sisältää esim. aluesiirtoja
- Hybridisota = erilaisten sodankäynnin muotojen yhdistäminen, esim. sissisota, propaganda, some-iskut, terrori-iskut, hakkeri-iskut, maa-, meri & ilmasota
- Informaatiosota = valheellisen tai todellisen tiedon käyttämistä mielipiteiden muokkaukseen tietoa luomalla, pimittämällä tai jakamalla
- Konservatismi = aate jonka mukaan yhteiskunnallinen muutos tulee olla hidasta, tai tulisi palata "vanhaan hyvään aikaan". Juuret 1700-luvun lopulla Ranskan vallankumouksen vastustamisessa. Nykyisin termiä käytetään myös muissa merkityksissä. Esim. Yhdysvaltojen republikaanipuoluetta kutsutaan konservatiivipuolueeksi, koska se kannattaa enempi perinteisiä arvoja.
- Liberalismi = aate joka korostaa ihmisten vapautta ja vastuuta omasta elämästään. Juuret 1700-luvun valistusaatteissa. Näkyy nykyisin varsinkin vapaakauppasopimusten luomisessa ja ihmisoikeuksien korostamisessa.
- Nationalismi = aate joka korostaa kansaa poliittisen toiminnan perusyksikkönä. Juuret 1700-1800-lukujen vaihteessa. Näkyi varsinkin 1800-1900-luvuilla kun eri kansat vaativat oman kansallisvaltion perustamista. Nykyisin nationalismi yhdistetään oman kansan ylivertaisuuden korostamiseen.
- Fasismi = aate joka korostaa oman kansan erinomaisuutta verrattuna muihin. Juuret 1920-30-luvun Italiassa ja Saksassa. Fasistit ihannoivat ruumiinkulttuuria ja voimaa. Eräiden fasististen teorioitsijoiden mukaan ihmiskunta edistyy vain sodan ja konfliktin kautta. Fasistit korostavat valtion valtaa ja pyrkivät hiljentämään vastustajiaan väkivallalla.
- Kommunismi aate joka korostaa työläisten huonoa asemaa, ja pyrkii luomaan työläisten utopian (ihannevaltion). Kommunismin juuret ovat 1800-luvulla Karl Marxin ajattelussa. Marx korosti että työläisten tulee tehdä vallankumous ja perustaa proletariaatin (työläiset) diktatuuri ja ottaa haltuunsa kaikki työvälineet porvaristolta. Ennen pitkää koko valtio katoaisi tarpeettomana vallankäyttökoneistona, kun vapaat työläiset tuottaisivat toisilleen tarpeelliset tuotteet. Marxin jälkeen kommunistinen ajattelu on hajonnut eri ajattelijoiden erilaisiin korostuksiin.
2. Historian kipupisteet
Miksi soditaan?
- Sotien taustalla on aina kahden tai useamman valtion väliset ristiriitaiset intressit (edut)
- Sotien taustalla voi olla esimerkiksi:
- Tarve saada raaka-aineita
- Geopolitiikka, esim. oman turvallisuuden edistäminen, esim. strategisten maakohteiden valloittaminen
- Eri valtioiden alueella asuvan kansan yhdistäminen yhdeksi kansallisvaltioksi
- Uskonnolliset syyt, esim. uskonnon levittäminen, pyhien paikkojen valtaaminen tai uskonnollisen ihannevaltion luominen (esim. Isis)
- Ristiriitaiset ideologiat, esim. 1700-luvulla tasavaltalaisuus ja monarkia (kuninkaanvalta)
- Interventio eli toisten maiden tekemä väliintulo jos jokin maa esimerkiksi sortaa omia kansalaisiaan
- Ennaltaehkäisevä sota eli jonkin vaarallisen kehityskulun estäminen, esimerkiksi estääkseen toista valtiota saamasta ydinaseita
- Kansanmurha = jotain kansanosaa vastaan kohdistuva tietoinen ja järjestelmällinen yritys hävittää tämän kansanosan edustajat valtion alueelta
- Voi liittyä esimerkiksi kansanosan kansallisuuteen, etnisyyteen, "rotuun", uskontoon tai poliittiseen kantaan
- Kansanmurhaa toisinaan vaikea määritellä, esimerkiksi Turkki ei ole tunnustanut armenialaisten kansanmurhaa, vaikka suurin osa historioitsijoista on sitä mieltä, että turkkilaiset murhasivat noin 2 miljoonaa armenialaista Ottomaanien valtakunnan kukistumisen yhteydessä 1910-20 lukujen vaihteessa
- Kansanmurhat herättävät paljon tunteita edelleen, vaikka ne ovat voineet tapahtua kauan sitten. Niiden takia voidaan vaatia esim. anteeksipyyntöjä tai rahallista korvausta
- YK:n kansainväliset sopimukset kieltävät kansanmurhat