Tärkeimpiä aihekokonaisuuksia, joita tällä kurssilla käsitellään, ovat: solut, solujen toiminta (kemialliset reaktiot), ihmisen sopeutuminen (aistit, iho, elimistön puolustautuminen), aineenvaihdunta, hermosto ja hormonit, lisääntyminen ja perinnöllisyys.
Tärkeimmät asiat on alleviivattu. Tärkeimmät kappaleet on kirjoitettu punaisella.

1. Ihminen on erittäin sopeutuva laji
- ihmiselle tyypilliset piirteet: 1) yhteisöllisyys ja kulttuurievoluutio, 2) suuret ja poimuttuneet aivot, 3) mopuolinen ruokavalio, 4) kahdella jalalla liikkuminen, 5) tasalämpöisyys, 6) vähäinen karvapeite ja hikirauhasten suuri määrä, 7) pitkä lapsuusikä, 8) suurikokoisuus, 9) pitkäikäisyys, 10) seksuaalinen aktiivisuus ympärivuotista, 11) puhekyky, 12) työkalujen käyttö

2. Kohti ihmisyyttä
- nykyihmisen levittäytyminen maapalloille: Afrikka > Australia, Eurooppa > Aasia > Alaskan kautta Pohjois-Amerikka ja Etelä-Amerikka
- ihmisen evoluutio: ihmisen ja simpanssin yhteinen kantamuoto (12-7 milj. v.s.), suuret ihmisapinat (ensimmäiset erkaantujat; gorilla, kongonsimpanssi, simpanssi), apinaihmiset (erkaneminen 4 milj. v.s., sukupuutto 1 milj. v.s.), varhaiset ihmiset (Afrikan, Euroopan ja Aasian pystyihmiset, neandertalinihmiset), nykyihmiset (syntyivät 200 000 v.s. Afrikassa)

3. Ihminen on monisoluinen eliö
- ihmisessä miljardeja soluja
- kudos = rakenteeltaan ja toiminnaltaan samankaltaisten solujen muodostama kokonaisuus
- solu > kudos > elin > elimistö
- solujen välinen viestintä
- viestiaineita hormonit, kasvutekijät, kudoshomonit ja välittäjäaineet > solun reagointi = vaste
- syöpä johtuu solujen jakautumista säätelevän viestinnän häiriöstä
- syöpäsolut lisäntyvät hallitsemattomasti, muodostavat kasvaimia > mahdollisesti etäpesäkkeitä
- homeostasia = elimistön sisäinen tasapainotila, jota ylläpitävät elimistön säätelyjärjestelmät (hermosto, hormonit); tasapainon palauttaminen häiriön sattuessa

4. Hermostossa informaatio kulkee nopeasti ja tarkasti !
- keskushermosto: aisti-informaation käsittely, toimintakäskyjen jakaminen elimistölle
- keskushermostoon kuuluu selkäydin ja aivot
- ääreishermosto tuo viestejä ja välittää käskyjä
- ääreishermosto jaetaan somaattiseen hermostoon (motorinen hermosto ja sensorinen hermosto) sekä autonomiseen (rauhaset, sydän, sileät lihakset), sympaattiseen (rasitus) ja parasympaattiseen (lepo) hermostoon
- hermosolut erikoistuneet kuljettamaan viestejä
- viesti sähköisinä impulsseina
- synapseissa viesti eteenpäin välittäjäaineen avulla

5. Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä viestiaineita
- hormonit erittyvät umpirauhasista, kulkevat verenkierron mukana
- erityksen käynnistys: hermostosta tullut viesti, muutos elimistön ainepitoisuuksissa, biologinen rytmi, valon määrä
- palautesäätely: veren hormonitason oikeana pitäminen
- umpirauhasia: aivolisäke, käpyrauhanen, kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiset, haima, kivekset/munasarjat
- säätelevät: kasvua, verenpainetta, ruoansulatusta, suol- ja vesitasapainoa, aineenvaihduntaa, lisääntymistä, käyttäytymistä
- kemiallisia viestiaineita: kohdesolun reseptori tunnistaa hormonin > kohdesolun geeniaktiivisuus ja aineenvaihdunta muuttuu > viestin vahvistus solun sisällä mahdollista > vaste - voimakkuus hormonipitoisuuden mukaan

6. Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä
- veren reitti elimistössä: pieni verenkierto (keuhkojen kautta) ja iso verenkierto (muu elimistö)
oikea kammio > keuhkovaltimot > keuhkojen hiussuonet > keuhkolaskimot > vasen eteinen > vasen kammio > aortta > valtimot > kudosten hiussuonet > laskimot > onttolaskimot > oikea eteinen > oikea kammio
- veri kuljettaa: ravintoaineita, kuona-aineita, happea, hiilidioksidia, hormoneja, lämpöä, ioneja
- imusuonisto: ylimääräisen kudosnesteen palautus verenkiertoon, ihmisen puolustusjärjestelmän osia, rasvojen kuljetus ruoansulatuselimistöstä verenkiertoon
- veren hyytyminen

7. Hengitystä tapahtuu kaikkialla elimistössä
- keuhkotuuletus = ilman siirtymistä keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan
- kaasujen vaihto = hiilidioksidit hapeksi keuhkorakkuloissa, happi hiilidioksideiksi hiussuonissa
- kaasujen kuljetus = happi punasolun hemoglobiini, hiilidioksidi veriplasmassa ja punasolujen hemoglobiinissa
- soluhengitys = anaerobinen glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju, joiden kautta ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin > solujen käyttöön
- hengityksen säätely: hengityskeskus ydinjatkeessa (keskushermosto)

8. Energiaa ja raaka-aineita saadaan ruuansulatuksen avulla
- ruoansulatusjärjestelmän säätely: kudoshormonit tehostavat, parasympaattinen hermosto kiihdyttää ja sympaattinen hidastaa ruoansulatusta
- suu (sylkirauhaset: amylaasi) > nielu > ruokatorvi > maha (suolahappo ja pepsiini) > ohutsuoli (haima > haimanneste; maksa > sappineste sappirakkoon ja ohutsuoleen; laktaasi) > paksusuoli > peräsuoli > peräaukko (BIOS 5 s. 94!)
- glykogeenin hajotus glukagonilla glukoosiksi
- glukoosi insuliinillä glukogeeniksi
- diabetes

9. Liikkumiseen tarvitaan luita, lihaksia ja energiaa
- luukudos: kalsium- ja fosfaattipitoiset kiteet tuovat kovuutta, proteiinisäikeet joustavuutta
- luukudosta muodstuu ja hajoaa koko ajan hormonien säätelemänä
- luusto kehon tukiranka, elintärkeiden sisäelimien suoja ja yhdessä niihin jänteillä kiinnittyneiden luustolihasten kanssa liikkeen muodostaja
- nivelenmuoto ja rakenne sekä jänteet ja nivelsiteet määräävät liikkeen laajuuden
- luusto verisolujen muodostumispaikka, epäorgaanisten suolojen varasto
- luusto-, sileä- ja sydänlihaskudos
- luustolihakset tahdonalaisia
- aktiini- ja myosiinisäikeet
- energia soluhengityksestä

10. Munuaiset ja maksa ovat tärkeitä elimistön sisäisen tasapainon ylläpitäjiä
- munuaiset: säätelevät nesteiden määrää ja koostumusta sekä pH:ta, poistavat ureaa vettä, tarpeettomia aineita, valmistavat erytropoietiinia (tarvitaan uusien verisolujen muodostuksessa) > munuaisesta juuri kysytty
- maksa: hajottaa haitallisia ja tarpeettomia aineita, muottaa haitallisia aineita vesiliukoisiksi, varastoi glykogeenia, A-vitamiinia, B12-vitamiinia, rautaa ja myrkkyjä, valmistaa glukoosia, rasvoja, kolesterolia, sappinestettä, ketoaineita, hormoneja, veriplasman proteiineja, ureaa

11. Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä ja itsestä
- aistimus syntyy avioissa (aivot suodattavat, muokkaavat ja tulkitsevat aistimien tuottamaa tietoa)
- sisäiset aistit tärkeitä elimistön toiminnan säätelyssä
- ihon aistinsolut: paine, kosketus, lämpö, kylmä, kipu (jatkuviin ärsykkeisiin totutaan - ei kipu)
- lihasten aistinsolut reagoivat asennosta ja liikkeistä aiheutuvaan venytykseen
- näköaisti: sauvat (hämärässä näkeminen) ja tapit (värien näkeminen)
- kuuloaisti: ulkokorva kokoaa ääniaaltoja, välikorvan kuuloluut siirtävät värähtelyn sisäkorvaan, simpukan aistinsolut reagoivat taajuudeltaan erilaisiin värähtelyihin
- korvan kaaritiehyossä ja rakkuloissa tasapainoaisti
- makuaisti: keilen makusilmut (aistimukseen vaikuttaa myös hajuaisti)
- hajuaisti: sadat erilaiset reseptorit nenäontelon katossa
- kipuaistimus syntyy ärsykkeen ollessa liian voimakas, kipuun ei totu

12. Iho on elimistön ja ympäristön rajapinta
- nisäkkään lämmönsäätely
- orvaskesi, verinahka, ihonalaiskerros
- suojaa kolhuilta, kuivumiselta, haitallisilta mikrobeilta, kemiallisilta ärsykkeiltä, UV-säteilyltä
- aistii kipua, painetta, kosketusta, lämpöä ja kylmää
- erittää vettä, kuona-aineita, rasva-aineita
- säätelee kehonlämpötilaa
- muodostaa melaniinia, D-vitamiinia
- varastoi vettä, verta, rasvaa

13. Elimistö puolustautuu mikrobeja vastaan
- ulkoinen puolustus: iho ja limakalvot
- synnynnäinen immuniteetti (ei valikoi): syöjäsolut (makrofagit, neutrofiilit), tulehdusreaktio, avustavat proteiinit
- hankittu immuniteetti (valikoi): B-solut tunnistavat taudinaiheuttajan antigeenin avulla (> plasmasolujen syntyminen, vasta-aineen tuotanto, muistisolujen muodostus), T-solut tunnistavat viruksen saastuttaman solun tai syöpäsolun (T-tappaja hajottaa, T-auttajasolu tuottaa sytokiinejä, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja aktivoivat makrofageja)

14. Uusi ihmisyksilö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta
- munasarjasta munasolut + kiveksistä siittiö > hedelmöitys > tsygootti > morula (useita kymmeniä soluja) > alkiorakkula > istukka ja sikiökalvot (ravinto- ja kuona-aineet) sekä alkiolevy, josta alkio (8 vko asti) ja alkiosta sikiö (8 vko eteenpäin)
- sikiötutkimukset
- kuukautiskierto
- sukupuolielimet
- sukupuolihormonit
- yksilönkehitys
- syntymä

15. Ihmisen elämänkaaren aikana elimistössä tapahtuu monia muutoksia
- elämänkaari: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus
- lapsuus: fyysinen kasvu
- nuoruus: fyysinen sukupuolinen kypsyminen
- aikuisuus: hormoerityksen, elimistöjen rakenteen ja toiminnan muuttuminen ikääntyessä
- vanhuus: elämäntapojen vaikutus elämänkaaren pituuteen ja laatuun