Silmän rakenteita:
- Pupilli: aukkko, jota kautta valo pääsee silmään
- Iris: säätelee pupillin kokoa; pimeässä suuri pupilli, valossa pieni
- Linssi: taittaa silmään tulevaa valoa ja säätelee itseään (omaa paksuuttaan) siten, että voimme katsoa kauas ja lähelle
- Sädelihas ja ripustin: säätelee linssin muotoa
- Lasiainen: taittaa valoa
- Verkkokalvo: aistinsolut eli sauvat ja tapit
  - Sauvat toimivat hämärässä
  - Tapit aistivat värit
- Keskikuoppa: tarkan näkemisen alue, vain tappeja
- Sokeä täplä: kohta, josta näköhermo lähtee
Kuva muodostuu verkkokalvolle ylösalaisin
2 silmää katsoo eteen päin -> kolmiulotteinen näkö
- Sekä oikean että vasemman silmän informatiota käsitellään kummallakin puolella isoaivojen lohkoja

Kuuloaisti

Korvassa kolme osaa
- Ulkokorva: Korvanlehti ja korvakäytävä
- Välikorva: Tärykalvo ja kuuloluut
- Sisäkorva: simpukka
Ääni kulkee
- korvakäytävää pitkin tärykalvolle aaltoina ilmassa
- tärykalvo liikuttaa kuuloluita eli varasaa, alasinta ja jalustinta
- jalustin siirtää tärinän simpukkaan, jossa eteneminen tapahtuu aaltoina nesteessä
- simpukassa kuuloaistinsolut
Kuuloaistimus tapahtuu aivoissa
Ääni mitataan hertseissä: ihminen kulee ääneet välillä 20 - 20 000 hetrsiä

Tasapaino

Hajusolut hajuepiteelissä nenäontelon katossa
Uusiutuvat
Peittää limakerros, johon aineet liukenevat ja aistinsolujen reseptoreihin
Isoaivojen hajualue liittyy limbiseen järjestelmään ja tunne-elämän alueeseen isoaivoissa -> hajut voivat aiheuttaa voimakkaita tunteita
Toimii yhdessä makuaistin kanssa luoden makukokemuksen

Kielen nystyissä makusilmut
Uusiutuvat
Tunnistavat liuenneet aineet -> makuaistimus
Yksi makusilmu aistii useita makuja, mutta aistii yhden aina paremmin
- 5 perusmakua: karvas, makea, suolainen, hapan, umami
- Kielessä aistitaan kaikissa kohdissa kaikkia makuja, mutta teiettyjä makuja enemmän tietyissä kohdissa (makukartta vanhentunut käsite)