Terveys ja tutkimus
9_09_2022
Tämän jälkeen tee tehtävät.
Pääpaino 2010 tehtävässä. Siihen ilmestyy korjausohjeet myöhemmin tänään.
Terveys ja tutkimus
Liitteet:
TT_syksy_2010
KORJAUSOHJEET ILMESTYY PEDANETTIIN 09.55
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KORJAUSOHJEET_syksy_2010
Vastauksessa on kolme keskeistä tarkastelukohdetta:
1) liikunta-aktiivisuus tutkimuksen kohteena eli liikunnan erilaiset mittaamiskohteet: liikunnan määrä/kesto, liikuntamuoto esim. kävely, juoksu, kiipeily, hyppääminen jne. ja intensiteetti/kuormituksen suuruus; myös se, liikkuuko lapsi yksin vai ryhmässä ja onko liikunta spontaania ja omaehtoista vai ohjattua ja suunniteltua lisää liikunta-aktiivisuuden mittaamisen ja tarkastelun monipuolisuutta
2) tiedonhankintamenetelmät, miten tietoa lapsen liikunnasta päiväkodeissa voidaan luotettavasti kerätä; askelmittarit/pedometrit, sykemittarit, videointi, observointi, päiväkodin henkilöstön täyttämät kyselylomakkeet, liikuntapäiväkirjat, laadulliset tapauskertomukset esim. yksittäisten lasten päiväkotipäivän aikaisesta liikkumisesta ja siihen liittyvistä tilanne-ympäristö ym. tekijöistä. Lapset itse informantteina, kun tavoitteena on saada tietoa liikunnan kokemuksellisuudesta
3) päiväkotien erilaisten liikuntavirikkeiden ja mahdollisuuksien (piha- ja muu lähiympäristö, leikkivälineet, sisätilat) huomiointi tutkimuskohteina olevien päiväkotien valintaa tehtäessä ja tuloksia tulkittaessa
Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, tutkitaanko lapsia vain yhtenä päiväkodin hoitopäivänä vai onko mahdollisuus kerätä liikunta-aktiivisuudesta tietoa esimerkiksi viikon jokaisena hoitopäivänä tai onko tutkimusviikko kesäaikana vai talviaikana.
Tehtävän tukena oleva valokuva päiväkodin piha-alueesta antaa vastaajalle aineksia hahmottaa ulkona toteuttavan liikunnan fyysisistä edellytyksistä ja liikunnallisista virikkeistä. Kuvasta ilmenee myös mahdollisuudet liikkumisaktiivisuuden observointiin ja videokuvaukseen
3 pistettä
Tiedonhankinta- ja liikunta-aktiivisuuden mittausmenetelmiä on esitelty 2-3. Vastauksessa kuvataan jossain määrin liikunta-aktiivisuuden eri mittauskohteita, joita tulisi tutkia. Vastauksessa on vain jossain määrin huomioitu tutkimustiedon monipuolisuutta lisääviä asioita. Tutkimuksen luotettavuuden pohdinta on vähäistä.
5 pistettä
Tiedonhankinta- ja liikunta-aktiivisuuden mittaamismenetelmiä on esitelty vähintään 4 kpl ja arvioitu jossain määrin niiden soveltamiseen/käyttökelpoisuuteen liittyviä seikkoja .Vastauksessa kuvataan monipuolisemmin liikunta-aktiivisuuden erilaisia mittauskohteita. Vastauksessa on tarkempaa arviointia liikunta-aktiivisuuden mittaamisen luotettavuudesta käytettäessä erilaisia tiedonkeruu ja mittaamismenetelmiä.
Lisäansioita: Oivaltavia, perusteltuja kuvauksia pienten lasten liikunta-aktiivisuuden tutkimisen vaikeuksista ja erityispiirteistä. Päiväkotien erityispiirteet lasten liikkumisympäristönä ja tämän merkitys tutkimuksen toteuttamisessa esim. vastauksessa on huomioitu, että tulosten luotettavuuteen ja 10 tutkimustiedon monipuolisuuteen vaikuttaa myös tutkimuksen kohteeksi otettujen päiväkotien määrä ja olosuhteet sekä mittausten ajoittuminen ja useus.
TT_Syksy_2018
Tutkimuksen luotettavuus (20 p.)
Ohessa on tiivistelmä tutkimuksesta (aineisto 6.A). Analysoi tutkimuksen luotettavuutta.
Aineisto:
6.A Teksti: Tutkimustiivistelmä
Draamamenetelmiä käytetään yleisesti lasten terveyden edistämisen ohjelmissa. Kuitenkin näytöt menetelmien vaikuttavuudesta ovat vähäiset. Tässä artikkelissa kuvataan koulussa toteutetun draamaohjelman vaikutuksia 4.–5.-luokkalaisten (keski-ikä 10,4 vuotta) sosiaalisiin suhteisiin ja koulukiusaamiskokemuksiin.
Oppilaat (n = 190) valittiin kahdesta samankaltaisesta yhtenäiskoulusta, joista toisessa draamaohjelma toteutettiin (ohjelmakoulu). Toinen kouluista oli vertailukoulu. Kummastakin koulusta tutkimukseen osallistuivat kaikki neljännet ja viidennet luokat.
Draamaohjelma toteutettiin lukuvuonna 2007–2008. Ohjelma sisälsi suurimmaksi osaksi luokkahuonedraamatilanteita, joita opettajat ja kouluterveydenhoitaja ohjasivat. Lisäksi oppilaille oli kotiharjoituksia. Tutkimuksessa oli myös vanhempainiltoja. Aineisto kerättiin syksyllä ennen draamaohjelman alkua ja kevätlukukauden lopulla ohjelman toteuttamisen jälkeen kyselylomakkeilla (n = 134), johon oppilaat vastasivat. Vastausosuus oli 71 %. Korvauksena tutkimukseen osallistumisesta oppilaat ja vanhemmat saivat elokuvalipun tai seitsemän euron lahjakortin kirjakauppaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaaliset suhteet paranivat ja kiusatuksi tulemisen kokemukset vähenivät ohjelmakoulussa draamamenetelmiä hyödyntävään opetukseen osallistuneiden ryhmässä.
Lähde: Joronen K, Konu A, Rankin S & Åstedt-Kurki P. (2013). Draamaohjelman vaikutus oppilaiden sosiaalisiin suhteisiin ja kiusaamiskokemuksiin alakoulussa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 50, 139–149. Muokkaus: YTL.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.