Kuvan muodostuminen koverassa peilissä.

Kuvan muodostuminen tapahtuu kahden valonsäteen tarkastelun avulla (säteet 1 ja 2). Säde 1 piirretään esineen kärjestä optisen akselin suuntaisena peiliin asti. Peilistä säde heijastuu siten, että heijastunut säde kulkee polttopisteen f kautta. Säde 2 piirretään esineen kärjestä peilin ja optisen akselin leikkauspisteeseen. Koska optinen akseli kulkee peilin kaarevuuskeskipisteen kautta, on se siten kyseisen pisteen normaali. Säde 2 heijastuu heijastuslain mukaisesti muodostaen yhtä suuren tulo- ja heijastuskulman. Kulmat saa helposti piirrettyä yhtä suuriksi käyttäen hyödyksi optisen akselin suhteen olevaa symmetriaa. Apupiste x merkitään esineen kohdalle samalle etäisyydelle optisesta akselista kuin mitä esineen kärki on ja heijastuva säde 2 piirretään sen kautta. Kuva muodostuu heijastuneiden säteiden leikkauspisteeseen. Muodostunut kuva on siten pienennetty, väärinpäin oleva todellinen kuva.

Kuvan muodostuminen kuperassa peilissä.

Kuperan peilin osalta kuvan muodostuminen on sama kuin edelle. Eroa on siinä, että säteen 1 jatke (katkoviivalla piirretty osa) kulkee valepolttopisteen f kautta. Säteenjatkeet eivät ole todellisia säteitä. Polttopistettä sanotaan valepolttopisteeksi, koska se sijaitsee peilin takana ja sen kautta kulkevat säteenjatkeet. Säteen 2 piirtoperiaate on sama kuin koverassa peilissä. Kuva muodostuu säteen jatkeen ja heijastuneen säteen leikkauspisteeseen. Muodostunut kuva on pienennetty, oikeinpäin oleva valekuva.

Geometrisen optiikan avulla saadaan havainnollistettua kaarevien peilien kuvan muodostumista. Tutustu videoiden ja dynaamisten applettien avulla kuvan muodostumiseen kaarevissa peileissä.

Tutustu koveran peilin toimintaan interaktiivisen työkalun avulla.
Tutustu kuperan peilin toimintaan interaktiivisen työkalun avulla.