Oppitunti alkaa keskustelevalla johdatuksella aiheeseen. Oppilaat istuvat tai seisovat luokan etuosassa niin, ettei heillä ole vielä mahdollisuutta koskea pöydillä oleviin tutkimusvälineisiin. Opettaja kyselee alustavia kysymyksiä, joihin oppilaat vastaavat viittaamalla. Kysymyksiä ovat esimerkiksi: Kuinka moni on joskus juonut kaakaojuomaa? Kuinka moni on joskus tehnyt itse kaakaojuomaa? Mitä ainesosia kaakaojuomaan tulee? Miten kaakaojuoma valmistetaan? Oletteko huomanneet kaakaojuoman pinnalle muodostuvan kaakaopaakkuja? Mitä paakut ovat?
Opettaja jakaa oppilaat neljän hengen ryhmiin, jotka jakautuvat työpisteisiin pöytien ympärille.
Tutkimusohjeet käydään läpi koko luokan kesken opettajajohtoisesti: ensin opettaja ohjeistaa oppilaita kysymään tarkennusta, jos jokin kohta tutkimusohjeesta tuntuu epäselvältä. Sitten opettaja lukee tutkimusohjeet läpi ja tarvittaessa tarkentaa niitä. Opettajan on tarkennettava, mihin pilvipalveluun oppilaat palauttavat tehtävän. Opettaja voi myös kehottaa oppilaita ottamaan halutessaan valokuvia tutkimuksen eri vaiheista.
Oppilaat tekevät tutkimusta ohjeiden mukaan. Opettaja kiertää luokassa arvioiden oppilaiden työskentelyä kiinnittäen huomiota erityisesti ryhmähenkeen, työskentelyn sujuvuuteen ja tutkimusohjeiden noudattamiseen. Opettaja antaa oppilaille sanallista palautetta työskentelyn aikana, esim. ‘’Tekevätpä teidän ryhmässä kaikki ahkerasti töitä!’’, ‘’Olettepa noudattaneet tarkasti ohjeita!’’ tai ‘’Nyt taitaa mennä sotkemiseksi - muistakaa noudattaa tutkimusohjeita.’’ Jokaiselle ryhmälle olisi hyvä antaa ainakin kerran tutkimuksen aikana kannustavaa palautetta.
Tulosten purku: Jokainen ryhmä kertoo ensin hypoteesinsa ja johtopäätöksensä. Opettaja voi kysyä ryhmiltä myös, miltä tutkimuksen teko tuntui ja oliko siinä ongelmia. Jos ryhmien saamissa tuloksissa on eroavaisuuksia, keskustellaan yhdessä, mistä ne voisivat johtua.
Liukenemisen käsitteen avaaminen: Opettaja kertoo oppilaille, että liuos muodostuu liuenneesta aineesta ja liuottimesta. Hän kysyy oppilailta, mikä tässä tutkimuksessa oli liuennut aine ja mikä liuotin ja varmistaa, että oppilaille jää oikea käsitys (liuennut aine on kaakaojuomajauhe ja liuotin on lehmänmaito tai kaurajuoma). Tulosten yhteenvedossa käy todennäköisesti ilmi, että jauhe liukeni lämpimään nesteeseen paremmin ilman paakkuja kuin kylmään. Opettaja kertoo, että usein lämpötilan nostaminen, kuten myös sekoittaminen ja liuotettavan aineen hienojakoisuus, auttaa aineen liukenemista liuottimeen. Opettaja kysyy, mitä olisi tapahtunut, jos kaakaojuomajauhetta olisikin laitettu tuplasti. Opettaja selittää, että liuoksesta olisi tullut kylläinen, mikä tarkoittaa, ettei siihen olisi liuennut enempää kaakaojuomajauhetta. Tämä olisi todennäköisesti näkynyt lisäpaakkuina ja/tai mukin pohjalle jääneenä kosteana, tummana ja paksuna kaakaojuomajauhemönjänä.
