Kuvamappi

Kuvamappi

Esimerkkejä suokasveista
Esimerkkejä suokasvillisuudesta
Järven umpeenkasvaessa suokasvillisuus leviää reunoilta keskustaa kohti
© Esa Härmä
Kangasrahkasammal on metsämaan soistumista aiheuttava laji
© Esa Härmä
Kihokki selviää karulla turpeella ottamalla ravinteita hyönteisistä
© Esa Härmä
Kuusimetsässä kasvavat rahkasammalet ovat merkki alueen korpimaisuudesta.
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Leton tunnistaminen vaatii usein sammalten määrittämistä. Kuvassa mm. heterahkasammal, kultasammal ja rassisammal
© Esa Härmä
Letot ovat runsasravinteisia soita, joilla voi kasvaa mm. katajaa.
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Liro on suoalueilla pesivä kahlaaja.
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Nevat ovat vähäravinteisia avosoita
© Esa Härmä
Rämeella kasvaa pääasiallisesti mäntyjä.
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Soilla elää runsaasti vaaksiaisia.
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Sudenkorennot ovat tavallinen näky soilla, joilla on avovettä toukkien elinympäristöksi. Sirolampikorento.
© Esa Härmä
Suotyyppien kasveja
Vellovalla rimpipinnalla kasvaa pääasiassa rahkasammalia
© Esa Härmä