Aivan aluksi oli tehtävänä ilmaisutaidossa tehdä jonkinlainen esitys ryhmissä. Minun ryhmääni kuuluivat lisäkseni Lumi, Kaarna, Henri ja Jonna. Otimme myös veljeni Artun muutamaan kohtaukseen, sillä hän on täysi-ikäinen ja hänellä on autokortti.

Aloimme brainstormaamaan esityksen aihetta. Kaikki muut ryhmät aikoivat tehdä jonkinlaisen näytelmän, mutta minulla oli idea elokuvasta. Muistin että meillä on koululla videokameroita niin miksi ei tehtäisi elokuvaa? Sehän antaisi enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia kuin mitä pelkkä normi näytelmä voisi antaa. Kaikki muut ryhmän jäsenet olivat kanssani samaa mieltä. Aloimme suunnitella elokuvaa ja mietimme, että mitä genreä tämä elokuva voisi olla. Muistimme kuinka hirvittäviä ja karmeita kaikki yläkoulussa tehdyt komediaelokuvat olivat ja päädyimme siihen tulokseen että emme tee komediaa. Noh, mikä ei ole hauskaa? Rikokset ja kuolema! Päätimme siis tehdä rikostragedian, jossa ei ole mitään hauskaa. Seuraavilla ilmaisutaidon tunneilla suunnittelimme käsikirjoitusta, juonta ja kuvauspaikkoja.

Loppupuolella yksi näytteliöistä piti jättää pois vähäisen osallistumisen takia ja korvasimme hänet Kaarnan pikkusiskolla Tuuvella.