Suomen kansallispuu, rauduskoivu, tunnetaan myös riippakoivuna. Erityisesti vanhemmissa puissa ohuet oksat ovat selvästi riippuvia, toisin kuin hieskoivussa. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaiset ja kiiltävät. Niiden reuna on niin sanotusti toissahainen, eli sahalaidan yksittäisissä hampaissakin on hampaita. Selvä ero hieskoivuun nähden löytyy myös puun tyveltä. Rauduskoivun tyviosaan muodostuu puun vanhetessa paksua, harmaata, pitkittäin halkeilevaa tyvikaarnaa.

Rauduskoivu on levinnyt lähes koko maahan aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on yleinen puu lehdoissa, tuoreilla kankailla sekä sukkession keskivaiheiden sekametsissä. Kuten hieskoivukin, rauduskoivu kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista.

Tuulipölytteisenä puuna se tuottaa suuria määriä siitepölyä, mikä aiheuttaa hankaluuksia monille allergisille. Metsissämme rauduskoivu on tärkeä pesä- ja ravintopuu monille eliöille. Se on myös taloudellisesti arvokas. Siitä tehdään mm. huonekaluja, parkettia ja vaneria.