"Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa", lausutaan Kalevalassa. Pihlaja on ollut suomalaisille pyhä puu, joka on kuulunut istuttaa uuden talon pihaan onnea tuomaan. Vaikka puuntuotannon näkökulmasta pihlaja onkin varsin vähäarvoinen puu, on sillä ekologisesti suuri arvo metsiemme sekapuuna.

Toisin kuin esimerkiksi koivut, pihlaja on hyönteispölytteinen puu. Sen runsaat kukat houkuttavat ja ruokkivat suuren joukon kovakuoriaisia, pistiäisiä ja muita hyönteisiä. Kukista kehittyy aikanaan marjoja, jotka ovat tärkeää ravintoa esimerkiksi tilhelle, punatulkulle ja taviokuurnalle. Myös ihmisille pihlajanmarjat ovat terveellistä ja hyvin C-vitamiinipitoista ravintoa.


Pihlajaa tavataan koko Suomessa. Se menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla, kunhan valoa on riittävästi. Esimerkiksi lehdoissa, tuoreilla kankailla ja metsänreunoissa pihlaja on yleinen puu.