Luvut 12-17
Luku 12.
P1. Termit.
Selitä termit.
a) eloton luonto. Ekosysteemin rakenteet, jotka vaikuttavat eliöiden elämään: vesi, maaperä. säteily jne.
b) populaatio (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) saman lajin samalla paikalla elävät yksilöt.
c) eliöyhteisö (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) alueen kaikki eliöt.
d) ekosysteemi on alueen elottoman ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus.
--------------------------
Luku 13.
P1. Termit.
Määrittele termit.
a) ravintoketju. Eliöyhteisön eliöiden muodostama ketju, joka alkaa tuottajasta (kasvi) ja päättyy useamman asteen kuluttajaan (petoon).
b) ravintoverkko. Alueen ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.
c) toisen asteen kuluttaja. Kasvinsyöjiä syövä eläin.
P2. Peto-saalis-suhde.
a) Kerro vesiekosysteemin peto-saalis-suhteessa olevia lajipareja. Vesikirppu-muikku. Muikku-ahven. Ahven-hauki. Hauki-kalasääksi.
b) Miten saalistus vaikuttaa saalistettavan lajin populaatioon? Pienentää populaation kokoa, muuttaa jäljelle jääneiden yksilöiden olouhteita. Siten esimerkiksi jos järven kaloja esimerkiksi kalastetaan paljon, harvemmassa populaatiossa jäljelle jääneet kalat voivat kasvaa isommiksi.
S1. Eliöiden merkitys toisilleen
Sovitaan, että on lampi, jossa elää leviä, lumpeita, vesikirppuja, salakoita, haukia ja hajottajabakteereita.
Mitä muutoksia lajien runsaudessa tapahtuisi, jos
a) levät kuolisivat. Eläinplankton kuolisi → niistä riippuvat lajit kuolisivat.
b) lumpeet kuolisivat. Vaikutuksien ennustaminen on vaikeaa. Eräät hyönteiset vähenisivät.
c) vesikirput kuolisivat. Muut eläinplanktonlajit lisääntyisivät, mahdollisesti eräät kasviplanktonlajit myös. Eräät kalat voisivat vähentyä.
S2. Hajottajat
Komposti on oiva esimerkki hajottajien toiminnasta.
a) Kun laitat kompostiin banaaninkuoren, mitä sille tapahtuu? Hajottajat hajottavat sen ravinteiksi.
b) Toimiva komposti pysyy talven paukkupakkasillakin sulana. Miksi? Hajottavat tuottavat lämpöä.
c) Hyvin kompostoituneen kompostimassan voi siirtää vaikka puutarhaan. Mitä hyötyä tästä on puutarhan kasveille? Siinä on paljon kasvien tarvitsemia ravinteita.
--------------------------
Luku 14.
S1. Tunturien eläimet
Luvussa ei esitelty lainkaan tunturien eläimistöä.
Etsi tietoa ja esittele lyhyesti nämä tunturien eläimet:
naali https://fi.wikipedia.org/wiki/Naali
tunturisopuli https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturisopuli
lapinmyyrä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinmyyr%C3%A4
lapintiainen https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapintiainen
kiiruna https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiruna_(lintu)
poro https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro
Mikä on räkkä? Hyönteisten muodostama suuri ja tiheä parvi (hyttysiä, mäkäriä).
--------------------------
Luku 15.
P2. Itämeren ainutlaatuisuus.
a) Tee luettelo asioista, joiden perusteella Itämeri eroaa valtamerestä. Pieni valuma-alue, murtovesi, omanlainen lajisto, jäätyy suurelta osin, ei juurikaan vuorovesi-ilmiötä.
c) Itämeren merkitys
Miksi Itämeri on rantavaltioiden asukkaille tärkeä meri? Ruoka, virkistys, laijen suojelu, liikenne.
d) Luettele muita kaupunkeja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_It%C3%A4meren_rannikkokaupungeista
e) Kerro miten Itämerta suojellaan? www.ymparisto.fi Kansainvälinen suojelusopimus, lajien suojelemiseksi tehdyt sopimukset ja lait (kalastusrajoitukset, lajien suojelumääräykset), jätevesien puhdistaminen, suojakaistat pelloille, öljyntorjuntakalustot.
--------------------------
Luku 16.
Luonnossa on vähän hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Ominaisuudet, joita luonnonvalinta suosii, ovat eri lajeilla hyvinkin erilaisia. Mieti, millä tavalla seuraavat ominaisuudet voivat olla jollekin lajille hyödyllisiä. Keksi samalla esimerkkilaji kuhunkin kohtaan.
a) Suuri koko. Ryhmäsoitimella isompi uros voi ajaa pienemmät urokset pois. Esimerkiksi telkkä.
b) Pieni koko. Kala voi päästä pienempään piiloon saalistajaa. Pieni kala.
c) Pitkä elinikä. Voi lisääntyä monta kertaa. Esimerkiksi vesilintu.
d) Suuret aivot. Jos isommat aivot mahdollistavat paremman päättely- tai muistamiskyvyn, siitä voi olla suuri etu. Esimerkiksi nisäkkäillä.
e) Paljon jälkeläisiä. Jälkeläiset siirtävät emojen geenejä seuraavalle sukupolvelle. Näin "hyvät geenit" yleistyvät.
f) Vähän jälkeläisiä. Jos emot pystyvät ruokkimaan ja suojelemaan paremmin pienempää poikasmäärä, niiden elossasäilyvyys voi olla parempi. Esimerkiksi nisäkkäät.
--------------------------
Luku 17.
P2. Rehevöitymisen vaikutuksia lajistoon
a) Miksi pohjan uposkasvit vähenevät rehevöityvässä vesistössä? Ne eivät saa riittävästi valoa.
b) Silkkiuikku ja nokikana yleistyvät vesistöjen rehevöityessä. Pohdi syitä niiden yleistymiseen. Niiden ravinto lisääntyy.
c) Mainitse esimerkkejä kasvilajeista, jotka yleistyvät rehevöityvässä vesistössä. Ulpukka, lumme, järviruoko.
d) Mainitse esimerkkejä rehevöitymisestä hyötyvistä selkärangattomista. Aluksi eläinplankton lisääntyy → eläinplanktonia saalistavat vesihyönteiset.
e) Luettele kalalajeja, jotka runsastuvat rehevöityvässä vesistössä. Särki, lahna.
f) Miksi osa kaloista, esimerkiksi lohikalat, häviävät rehevöitymisen myötä? Veden happitoiisuus vähenee.
P1. Termit.
Selitä termit.
a) eloton luonto. Ekosysteemin rakenteet, jotka vaikuttavat eliöiden elämään: vesi, maaperä. säteily jne.
b) populaatio (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) saman lajin samalla paikalla elävät yksilöt.
c) eliöyhteisö (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) alueen kaikki eliöt.
d) ekosysteemi on alueen elottoman ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus.
--------------------------
Luku 13.
P1. Termit.
Määrittele termit.
a) ravintoketju. Eliöyhteisön eliöiden muodostama ketju, joka alkaa tuottajasta (kasvi) ja päättyy useamman asteen kuluttajaan (petoon).
b) ravintoverkko. Alueen ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.
c) toisen asteen kuluttaja. Kasvinsyöjiä syövä eläin.
P2. Peto-saalis-suhde.
a) Kerro vesiekosysteemin peto-saalis-suhteessa olevia lajipareja. Vesikirppu-muikku. Muikku-ahven. Ahven-hauki. Hauki-kalasääksi.
b) Miten saalistus vaikuttaa saalistettavan lajin populaatioon? Pienentää populaation kokoa, muuttaa jäljelle jääneiden yksilöiden olouhteita. Siten esimerkiksi jos järven kaloja esimerkiksi kalastetaan paljon, harvemmassa populaatiossa jäljelle jääneet kalat voivat kasvaa isommiksi.
S1. Eliöiden merkitys toisilleen
Sovitaan, että on lampi, jossa elää leviä, lumpeita, vesikirppuja, salakoita, haukia ja hajottajabakteereita.
Mitä muutoksia lajien runsaudessa tapahtuisi, jos
a) levät kuolisivat. Eläinplankton kuolisi → niistä riippuvat lajit kuolisivat.
b) lumpeet kuolisivat. Vaikutuksien ennustaminen on vaikeaa. Eräät hyönteiset vähenisivät.
c) vesikirput kuolisivat. Muut eläinplanktonlajit lisääntyisivät, mahdollisesti eräät kasviplanktonlajit myös. Eräät kalat voisivat vähentyä.
S2. Hajottajat
Komposti on oiva esimerkki hajottajien toiminnasta.
a) Kun laitat kompostiin banaaninkuoren, mitä sille tapahtuu? Hajottajat hajottavat sen ravinteiksi.
b) Toimiva komposti pysyy talven paukkupakkasillakin sulana. Miksi? Hajottavat tuottavat lämpöä.
c) Hyvin kompostoituneen kompostimassan voi siirtää vaikka puutarhaan. Mitä hyötyä tästä on puutarhan kasveille? Siinä on paljon kasvien tarvitsemia ravinteita.
--------------------------
Luku 14.
S1. Tunturien eläimet
Luvussa ei esitelty lainkaan tunturien eläimistöä.
Etsi tietoa ja esittele lyhyesti nämä tunturien eläimet:
naali https://fi.wikipedia.org/wiki/Naali
tunturisopuli https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturisopuli
lapinmyyrä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinmyyr%C3%A4
lapintiainen https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapintiainen
kiiruna https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiruna_(lintu)
poro https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro
Mikä on räkkä? Hyönteisten muodostama suuri ja tiheä parvi (hyttysiä, mäkäriä).
--------------------------
Luku 15.
P2. Itämeren ainutlaatuisuus.
a) Tee luettelo asioista, joiden perusteella Itämeri eroaa valtamerestä. Pieni valuma-alue, murtovesi, omanlainen lajisto, jäätyy suurelta osin, ei juurikaan vuorovesi-ilmiötä.
c) Itämeren merkitys
Miksi Itämeri on rantavaltioiden asukkaille tärkeä meri? Ruoka, virkistys, laijen suojelu, liikenne.
d) Luettele muita kaupunkeja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_It%C3%A4meren_rannikkokaupungeista
e) Kerro miten Itämerta suojellaan? www.ymparisto.fi Kansainvälinen suojelusopimus, lajien suojelemiseksi tehdyt sopimukset ja lait (kalastusrajoitukset, lajien suojelumääräykset), jätevesien puhdistaminen, suojakaistat pelloille, öljyntorjuntakalustot.
--------------------------
Luku 16.
Luonnossa on vähän hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Ominaisuudet, joita luonnonvalinta suosii, ovat eri lajeilla hyvinkin erilaisia. Mieti, millä tavalla seuraavat ominaisuudet voivat olla jollekin lajille hyödyllisiä. Keksi samalla esimerkkilaji kuhunkin kohtaan.
a) Suuri koko. Ryhmäsoitimella isompi uros voi ajaa pienemmät urokset pois. Esimerkiksi telkkä.
b) Pieni koko. Kala voi päästä pienempään piiloon saalistajaa. Pieni kala.
c) Pitkä elinikä. Voi lisääntyä monta kertaa. Esimerkiksi vesilintu.
d) Suuret aivot. Jos isommat aivot mahdollistavat paremman päättely- tai muistamiskyvyn, siitä voi olla suuri etu. Esimerkiksi nisäkkäillä.
e) Paljon jälkeläisiä. Jälkeläiset siirtävät emojen geenejä seuraavalle sukupolvelle. Näin "hyvät geenit" yleistyvät.
f) Vähän jälkeläisiä. Jos emot pystyvät ruokkimaan ja suojelemaan paremmin pienempää poikasmäärä, niiden elossasäilyvyys voi olla parempi. Esimerkiksi nisäkkäät.
--------------------------
Luku 17.
P2. Rehevöitymisen vaikutuksia lajistoon
a) Miksi pohjan uposkasvit vähenevät rehevöityvässä vesistössä? Ne eivät saa riittävästi valoa.
b) Silkkiuikku ja nokikana yleistyvät vesistöjen rehevöityessä. Pohdi syitä niiden yleistymiseen. Niiden ravinto lisääntyy.
c) Mainitse esimerkkejä kasvilajeista, jotka yleistyvät rehevöityvässä vesistössä. Ulpukka, lumme, järviruoko.
d) Mainitse esimerkkejä rehevöitymisestä hyötyvistä selkärangattomista. Aluksi eläinplankton lisääntyy → eläinplanktonia saalistavat vesihyönteiset.
e) Luettele kalalajeja, jotka runsastuvat rehevöityvässä vesistössä. Särki, lahna.
f) Miksi osa kaloista, esimerkiksi lohikalat, häviävät rehevöitymisen myötä? Veden happitoiisuus vähenee.