1. Kielikasvatuksellinen lähtökohta:

Opetuksesi tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetuksesi vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä. Koulussa on tärkeää herättää kaikkien arvostus eri kieliä ja vähäistäkin kielitaitoa kohtaan. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

• Miten oppilas voi hyödyntää äidinkieltään tunneillasi?
• Miten selvität oppilaan kielipääoman ja sen tason?
• Mitä muita kieliä oppilas voi käyttää tunneillasi, kokeissa yms. suomen lisäksi? Miten?
• Miten lisäät kuvien, vlogien, videoiden, toiminnan ym. avulla oppilaan mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja osaamistaan aineessasi?
• Ketkä kollegat ovat lähimpiä kumppaneitasi s2-oppilaan opiskelun tukemisessa? Millainen yhteistyönne auttaa sinua ja oppilasta parhaiten?
• Millaista aktiivisuutta sinulta oman oppiaineesi opettajana edellytetään, jotta voit olla oppiaineesi kielen opettaja?
• Mihin Jyväskylän opetussuunnitelman s2-oppilaan arviointi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä velvoittaa sinut? (Ks. suomi toisena kielenä -oppimäärän taitotasotaulukosta: Vuosiluokilla 1-2, kriteeri T13, vuosiluokilla 3-6, kriteeri T14, vuosiluokilla 7-9, kriteeri T12.) Taitatasoarviointisi tämän kriteerin osalta tulee olla s2-opettajalla tiedossaan ennen lukuvuosiarviointia.
• Millaisin jatkuvin toimin, arjen ratkaisuin, juhlakäytännöin yms. herätätte koulussanne kaikkien oppilaiden arvostusta eri kieliä ja kulttuureita kohtaan?

2. Mistä sinun tulee huolehtia, jos ryhmissäsi on s2-oppilas?

Järjestät oppilaalle mahdollisuuksia osallistua monipuolisesti erilaisiin hänelle tarpeellisiin ja merkityksellisiin kielenkäyttötilanteisiin.

• Miten voit tämän suunnitella ennakkoon ja toteuttaa koulun arjessa?

Kehität oppilaan kielitaitoa kaikilla kielenkäytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.

• Miten varmistat sen, että oppilas on ymmärtänyt kuulemansa (esim. opetus- puheesi) tunnilla?
• Miten ohjaat s2-oppilasta käyttämään oppiaineesi keskeisiä käsitteitä ja verbejä oikein (myös taivutusmuotoineen ja lauseyhteydessä)? Oppiaineelle ominaiset verbit sekä asioiden suhteita ilmaisevat sanat ovat tärkeitä oppimisen kohteita.
• Miten vahvistat s2-oppilaan rohkeutta puhua suomeksi (ja hyödyntäen muita yhteisiä kieliänne) tunnillasi?
• Millaiset oppiaineesi tekstit eivät avaudu s2-oppilaalle ilman niiden selkokielistämistä tai tiivistämistä aivan ydinsisältöön? Miten autat oppilasta näiden tekstien tulkinnassa: kuvilla, ajatuskartoilla, videoklipeillä, selkokielistämällä ydinkohtia, osoittamalla avainsanat jne.?
• Millaiset ”suomen kielen edistämisläksyt ja kotitehtävät” ovat tarpeen sinun oppitunneillasi varsinaisen oppiaineen läksyjen ja kotitehtävien lisäksi? Miten tarkistat oppimisen (esim. sana- ja verbikokeet)?
• Kuinka voit auttaa oppilasta korjaamaan itse omia kirjallisia näyttöjään, yleiskielen hallintaa sekä oikeinkirjoitusta?
• Milloin ja miten informoit oppilaan s2-opettajaa (oman äidinkielen opettajaa) niistä erityisistä tarpeista, joita oppilaalla on sinun oppiaineesi oppijana?

”Hän ei ymmärrä mitään” (yms.) ei ole riittävä viesti eikä lähtökohta.

 Huomaa: ymmärtämistaidot kehittyvät usein jossain määrin tuottamistaitojen edellä! Oppiaineiden kielten hallinta kehittyy ymmärtämisen taidoista vähitellen kohti oman tuottamisen taitoa. Tiedonalojen tekstien ymmärtämistä on ohjattava tietoisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Oppilasta on autettava löytämään keskeiset merkitykset teksteistä ja tulkitsemaan käsitteitä. Oppilaalle on annettava strategioita ja välineitä tekstien kanssa toimimiseen, jotta hän pystyy vähitellen toimimaan yhä itsenäisemmin tekstien lukijana ja myöhemmin tuottajana. 

S2-oppilas tarvitsee koulussa laajoja ja syvällisiä ymmärtämistaitoja kyetäkseen opiskelemaan suomeksi. Opetuksessa tulee tarjota tukea ja ohjausta ymmärtämiseen kielitaidon kehityksen kaikissa vaiheissa. Sekä kuullun että luetun ymmärtämistä on hyvä rakentaa monipuolisin vuorovaikutuskeinoin yhdessä keskustellen ja merkityksistä neuvotellen. Samalla oppilas saa käyttöönsä resursseja oman tuottamisensa tueksi.

• Miten saat järjestetyksi aikaa keskusteluun oppilaan kanssa em. asioista?
• Miten ohjaat oppilasta hyödyntämään keskustelun ja neuvottelun tuloksia oman tuottamisensa tueksi?

Opetuksessa on hyvä hyödyntää myös koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ja oppilaan arkeen liittyviä kielitilanteita.

• Listaa koulun ulkopuolisia ympäristöjä ja arjessa hyödynnettäviä koulun ulkopuolisia tilanteita, joissa s2-oppilas voi kehittää tiedonalasi kielen hallintaa.
• Miten ohjaat oppilaasi käyttämään edellä luettelemiasi mahdollisuuksia?

Keskeisiä motivaatiotekijöitä oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset.

• Eri oppimäärissä on runsaasti sellaistakin tietoa, joka ei s2-oppilaalle ole aivan välttämätöntä oppia juuri siinä kielensä kehitysvaiheessa. Mitä voit karsia pois ja miten perustelet opeteltavaksi jäävän aineksen merkityksen oppilaalle? Miten järjestät hänelle osallisuuden kokemuksen eri opintokokonaisuuksissa?

Opetuksesi tulee ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri (sinun) oppiaineissa.

• Miten opettajien yhteistyöllä ja -suunnittelulla voi vähentää s2-oppilaan (ja ensikielenään suomea puhuvien) kuormaa eri oppiaineiden kielen omaksujana?

Opettajan tulee tiedostaa erilaisten kielenkäyttötilanteiden vaatimusten erot ja niiden oppijalle asettamat haasteet, jotta hän voi eriyttää opetustaan kunkin oppilaan taitotasoa vastaavaksi.

• Mistä ja miten saat tiedon s2-oppilaan tämänhetkisen taitotason kaikilla kielitaidon eri osa-alueilla? Miten otat tiedon huomioon?
• Miten hyödynnät taksonomista ajattelua oppimistehtävien ja koetehtävien laadinnassa s2-oppilaalle?
• Mitä teet, jos jonkin kielenkäyttötilanteen vaatimukset ja sille asettamasi haasteet ovat s2-oppilaalle ylivoimaiset tällä hetkellä? Mitä et missään tapauksessa tee?
• Miten voit varmistua siitä, että tilanteen kielelliset vaatimukset ja haasteet ovat oppilaan täytettävissä onnistuneesti? (Taitotasotaulukon kriteereitä hyödyntämällä) Vinkki: käytä apunasi suomi toisena kielenä -oppimäärän minä-muotoon muokattuja taitotasotaulukon kriteereitä kaikilla muillakin oppitunneilla tässä yhteydessä!

3. Yleisesti huomioitavaa

Muista, että s2-oppilaan täytyy opiskella samanaikaisesti sekä suomen kieltä että kaikkia eri oppiaineita suomeksi.

• Missä on kohtuullisuuden raja siinä, mitä sinä vaadit häneltä osattavaksi eri arvosanojen perusteeksi? Milloin voit ja kannattaa arvioida oppilaan edistyminen pelkällä S-merkinnällä? Milloin on annettava numeroarvosana s2-oppilaalle?

Opiskelukielitaidon saavuttaminen vaatii aikaa, ja oppilas tarvitsee runsaasti tukea oppiaineiden opiskelussa. Vie useita vuosia ennen kuin oppilas saavuttaa sellaisen kielitaidon, jolla hän pystyy itsenäisesti opiskelemaan. Tämä on huomioitava kaikkien oppiaineiden opetuksessa tarjoamalla oppilaalle kielellistä tukea opiskeluun.

• Millaista tukea voit järjestää s2-oppilaalle, jos ja kun huomaat, ettei hän pääse kokemaan onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia muiden tavoin?

S2-oppilas saattaa kyetä keskustelemaan kanssasi ja ryhmissä hyvinkin sujuvasti arkikielitaidollaan, mutta hänellä saattaa olla vaikeuksia ymmärtää oppiaineesi tunneilla

käytettyä kieltä tai tuottaa itse vastauksia oppitunneilla. Tämä johtuu siitä, että suullisessa epämuodollisessa keskustelussa käytetään arkista kieltä, joka on sanastoltaan ja rakenteiltaan yksinkertaisempaa ja usein jo oppijalle tutumpaa kuin monimutkaisempi opiskelukieli. Opiskelukielitaito koostuu abstrakteista ilmaisuista ja rakenteista, ja sinun tehtäväsi on tietoisesti ohjata oppilasta niiden oppimiseen. Tätä ohjausta tarvitaan usein koko oppilaan koulunkäynnin ajan.

• Kun annat oppilaalle oppituntisi keskeisiä käsitteitä, anna samalla niiden taivutusmuodot
• Tarjoa sanaston ja verbien lisäksi myös mallilause niiden yleiskäytöstä oppiaineesi tunnilla. 

eli summa summarum: Jokaisella oppiaineella on oma tapansa esittää asioita ja ilmaista merkityksiä. Näitä eri tiedonalojen kieliä on opetettava kunkin oppiaineen sisällön opettamisen yhteydessä. Ja sinä olet se opettaja.  

Lähde: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, Opetushallitus, 2016 

4. Opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä

Opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika.

S2-oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa.

• Miten otat huomioon oppilaiden kielen, kielelliset valmiudet ja kulttuurin opintokokonaisuuksiesi suunnittelussa ja toteutuksessa; miten järjestät opetuksen käytännössä?
• Minkälaisin toimenpitein omalta osaltasi tuet oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä? 

Vuosiluokat 1-2

Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena.

Vuosiluokat 3-6 

Erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet.

Opitaan jäsentämään lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiin osiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus- ja kuuntelutekniikoita. Harjoitellaan eri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöön ottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataan toimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. 

Vuosiluokat 7-9

Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. 

OPETUSHALLITUKSEN SUOSITUKSIA

Oma äidinkieli ja muut kielet apuna 

Eri oppiaineiden opiskelussa ei tulisi pyrkiä yksikielisyyteen vaan pohtia, miten oppilaiden kielellinen repertuaari saadaan hyödynnettyä siten, että se syventää ja vahvistaa oppiaineen tavoitteiden oppimista. Kielten välinen vertailu tuo monissa oppiaineissa lisää syvyyttä aiheen käsittelyyn.

Oppilaiden moninainen kielitaito voi olla eri tavoin resurssina oppiainesisältöjä opiskeltaessa. Useimmissa tilanteissa on luontevaa ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri kielillä. Oppilaat voivat myös tuottaa osan tuotoksista omalla äidinkielellään.

Tehtävien, projektien ja suullisten ja kirjallisten kokeiden tekeminen omalla äidinkielellä on tarpeen myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito on kovin heikko. Silloinkin on hyvä kääntää tekstien olennainen osa myös suomeksi. Jos oppilas ei osaa kirjoittaa omalla äidinkielellään, hän voi myös äänittää vastauksiaan ja muita tekstejä. Tällä tavoin oppilaat pystyvät hyödyntämään kielirepertuaariaan sisältöjen oppimisen tukena ja samalla vahvistamaan sekä suomen että oman äidinkielensä taitoa ja ryhmän muut oppilaat saavat tilaisuuden kuulla, lukea ja oppia ryhmässä puhuttuja kieliä. 

Tietoinen huomio oppilaan monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin tukemiseen on tarpeen. Koulussa on tarpeen selvittää oppilaiden eri kielten taitoa (esim. luku- ja kirjoitustaito omalla äidinkielellä ja suomeksi tai opiskelun kielitaito omalla äidinkielellä) ja kehittää taitoja tavoitteellisesti eteenpäin kunkin oppilaan realistisesta lähtötilanteesta käsin. 

Ymmärtämisen vahvistaminen

Jos oppilailla on heikot oppimisen ja ymmärtämisen taidot, oppiaineiden sisältöjen opettaminen ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan ymmärtämisen taitojen ja lukemisen ja kuuntelemisen strategioiden opetusta. Viime kädessä kyse on siitä, miten oppilasta ohjataan itse aktiivisesti suunnittelemaan, ohjaamaan, seuraamaan, säätelemään ja arvioimaan lukemisen ja kuuntelemisen prosessiaan kulloisenkin tavoitteen suuntaisesti. Luontevimmin tällainen ohjaus toteutuu vuorovaikutuksessa, kun tekstejä luetaan, kuunnellaan, analysoidaan, tulkitaan ja työstetään yhdessä ja samalla opitaan tarvittavaa metakieltä, jonka avulla tekstejä voidaan eritellä.

S2-oppilasta on tärkeä opettaa päättelemään vieraita sanoja ja ilmauksia tekstuaalisten (tekstin rakenteen), sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden avulla. Koska oppilaat ovat usein strategisilta taidoiltaan hyvin erilaisia, päättelyprosesseja on syytä avata keskustellen. Opettajan roolina on ohjata oppilaita ajattelemaan ja päättelemään itse sekä tiedostumaan päättelyprosesseistaan. 

Lukustrategioiden kehittäminen

Lukustrategiat jaetaan usein ennen lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen toteutettaviin tekniikoihin. Ennen lukemista lukija asettaa tavoitteita lukemiselleen, silmäilee tekstiä ja aktivoi aiempia tietojaan aiheesta. Hän myös tutustuu tekstiin kokonaisuutena ja tekee päätelmiä tekstilajista (esim. mistä osista teksti rakentuu ja onko teksti selostava, arvioiva vai esimerkiksi kuvaava). Lukemisen aikana hän taas tunnistaa tekstin pääajatuksia, ennakoi tulevaa tekstiä, seuraa omaa ymmärtämistään ja tekee johtopäätöksiä lukemastaan. Hän havainnoi sitä, miten merkitykset tekstissä muodostuvat, millaisia kielellisiä keinoja niissä käytetään, mitä tekstin eri osilla tehdään ja miten tekstin eri osat liittyvät toisiinsa. Lukemisen jälkeen hän tiivistää lukemansa, tekee johtopäätöksiä ja arvioi ymmärtämistään. Hän myös arvioi tekstiä siitä näkökulmasta, miten hyvin tekstissä onnistutaan tekemään sitä, mitä on tarkoitus.

On hyvä irrottautua kirjoitetun tietotekstin lineaarisesta tai atomistisesta lukutavasta, jossa oppilas aloittaa tekstin lukemisen suoraan tekstin ensimmäisestä sanasta tutustumatta lainkaan tekstiin ensin silmäillen ja kokonaisuutena. Ylipäätään tietotekstien lukemisessa kannattaa harjoitella joustavampaa lukutekniikkaa, jossa lukija liikkuu tekstissä edestakaisin ja muodostaa samalla mielessään kysymyksiä tai ongelmanasetteluja, joihin etsii tekstistä vastauksia nojaten tekstimassan lisäksi otsikoihin, kuviin ja muihin visuaalisiin vihjeisiin. Tällaisen lukutavan omaksuminen vaatii mallinnusta ja harjoittelua.

Lukustrategioiden käytön opettamisen ei ole hyvä olla irrallinen jossakin vaiheessa kouluvuotta toteutettava opiskelujakso, vaan oppilaita kannattaa ohjata käyttämään lukustrategioita aina, kun työskennellään tekstien kanssa. Tavoitteena on, että tehokkaat lukemisen toimintamallit eivät jää erillisiksi kikoiksi, vaan automatisoituvat niin, että oppilas osaa käyttää niitä itsenäisesti aina tarvittaessa kulloiseenkin tekstiin tai lukemiseen tavoitteeseen sopivalla tavalla. Mitä heikompi oppilaan kielitaito on, sitä enemmän hän tarvitsee tuekseen kompensoivia strategioita ylittääkseen kielitaitonsa aukkoja. Oleellista on, että lukustrategioita käytetään joustavasti eikä niiden opiskelu muutu toisteiseksi ja oppilasta turhauttavaksi.

S2-OPPILAAN ARVIOINTI

Otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito

• opetushallitus on laatinut kuvauksen kehittyvän kielitaidon vaiheista eri kielitaidon osa-alueilla. Perehtyminen taulukkoon auttaa sinua hahmottamaan oppilaasi kielitaidon tason. Googlaa: opetushallitus kehittyvän kielitaidon asteikko.

On käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta.

• S2-oppilaan kanssa sovitaan muiden oppilaiden tavoin taitotasotaulukon avulla opintokokonaisuuksien henkilökohtaiset tavoitteet, joissa edistymistä arvioidaan monipuolisesti. Taulukon kriteereitä voi muokata yksilöllisesti oppilaan mahdollisuudet ja tarpeet huomioiden (esim. keskittymällä ydintaitoihin, -sisältöihin ja -käsitteisiin).

Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta (perusopetusasetus 10 §)

• todistukseen s-merkintä riittää; etenkin jos oppilaan kyvyt riittäisivät huomattavasti korkeampaan todistusnumeroon, mikäli kielitaitoa olisi enemmän
• s-merkinnän lisäksi tärkeää osoittaa taitotasotaulukoiden avulla, mille tasolle oppilas on oppiaineesi eri T-taitojen polulla edistynyt ja mikä on seuraava edistymisaskel oppimisessa eteenpäin (tavoitteet ja niihin pääsemiseen liittyvän tuen tarpeet selvitettävä aina opintokokonaisuuden alkaessa)
• sanallinen arviointi Jyväskylässä tarkoittaa myös taitotasoarviointia (taulukot eri oppiaineisiin löytyvät POSKEn sivulta) ja koskee niin ala- kuin yläkouluakin

Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa ja oppilaan itsearviointia kehittävää

• opinnoissa edistymisen ohjaaminen tapahtuu Jyväskylässä yhteistyössä s2-oppilaiden opettajien kanssa sekä taitotasoarvioinnin avulla: taulukon avulla laaditaan tavoitteet ja oppimispolku tavoitteeseen ja arvioidaan tavoitteeseen edistyminen
• tavoitteiden tulee olla realistisia, yrittämään ja sinnikkääseen tavoittelemiseen kannustavia ja riittävän yksiselitteisiä sekä rajattuja, jossa edistymisen arviointi on täsmällistä ja mitattavaa
• oppilaan itsearviointitaitoa kehitetään osallistamalla hänet mukaan taitotasoarviointiin: tavoitteiden määrittelyyn, niihin pyrkimistä edistävien toimien sopimiseen ja edistymisen arviointiin 

Arviointipalaute osuvaa, riittävää, oikea-aikaista ja monipuolista 

• osuvuus taattu, kun arviointi on kriteeriperusteista ja perustuu taitotasotaulukkoon
• monipuolisuus sisältää opettajan palautteen, vertaispalautteen sekä oppilaan itsearvioinnin
• Jyväskylässä oppiaineiden eri T-tavoitteissa edistyminen arvioidaan vähintään kerran yläkoulun aikana taitotasotaulukon avulla
• Oppisisältöjä rajataan ydinsisältöihin, jos ja kun oppilaan senhetkinen kielitaito ei riitä koko opintokokonaisuuden hallintaan (oppilas voi täydentää jo kerran arvioituja T-taitojaan aina päättöarviointiin saakka; eli kielitaidon edistymisen myötä oppilas voi täydentää aiempia näyttöjään, mikä otetaan huomioon päättöarvosanaa määriteltäessä) 

Annetaan realistinen käsitys osaamisesta.

• Taitotasotaulukosta muokattujen T-kriteereiden avulla ja samalla osoitetaan seuraava taso, jolle osaamista kannustetaan laajentamaan

Arvioinnin kohde ja kriteerit avataan oppijoille, jotta he ovat tietoisia siitä, mitä kulloinkin halutaan arvioida ja pystyvät suuntamaan harjoitteluaan.

• Tämä selväksi jo opintokokonaisuuden alussa, ei vasta lopussa.

Arviointi on osa opetusta, ei mikään erillinen pala opetuksen päätyttyä (prosessin arviointia)

• Arviointi tarkoittaa opintokokonaisuuden määrittelyä, siihen sisällyttävien sisältöjen rajaamista, arvioitavien taitojen valitsemista (suosittelen 1-3 taitoa/opintokokonaisuus), taitotason 6-portaisen kuvauksen muokkaamista minä-muotoon oppilaan ymmärtämälle kielelle, oppilaan omaa harkintaa omista tavoitteistaan, riittävästä tuesta sopimista hänen kanssaan, tavoitteisiin edistymisen arviointia monipuolisesti ja kannustavan ohjaavasti opintokokonaisuuden (prosessin) aikana, vertais- ja itsearvioinnista saadun palautteen hyödyntämistä taitojen kehittämiseksi edelleen, edistymisen loppuarviointia opintokokonaisuuden lopussa; vuosiluokkaistetuissa T-tavoitteissa edistymisen pohjalta lukuvuositodistukseen tulevan arvosanan/lauselman päättämistä; päättöarviointia/6. luokan nivelarviointia kaikissa T-tavoitteissa edistymisen pohjalta. (Huom. Päättöarvosanaa ei anneta lukuvuosiarvosanojen keskiarvosta!)  

Opetusneuvos Leena Nissilän käytännön vinkkejä arviointia varten

‹ Opeta sitä, mitä arvioit, ja arvioi sitä, mitä opetat.

‹ Varmista, että tehtävätyyppi on tuttu: harjoituta ja anna malleja.

‹ Käytä mahdollisuuksien mukaan autenttisia materiaaleja ja tehtäviä: liitä tehtävät tuttuun ja arkiseen asiaan.

‹ Mieti jokaisessa arviointitilanteessa, mitä haluat tällä kertaa arvioida ja kohdistuuko tämä tehtävä nimenomaan arvioitavaan asiaan.

‹ Pyri arvioimaan yhtä asiaa kerrallaan.

‹ Pyri monipuolisuuteen ja arvioi ennen kaikkea kielenkäyttötaitoja.

‹ Anna opiskelijalle säännöllistä palautetta: hyödynnä havaintojasi ja arvioinnin tuloksia

oppimisen ohjaamisessa ja tukemisessa.  

Lähde: http://oph.fi/download/16681_OPH_nissila2.pdf /LUETTU 11.4.2018

KITEYTYS S2-OPPILAAN ARVIOINNISTA 

* Arviointi nähdään kokonaisuutena, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti jatkuvan palautteen antamiseen sekä yhteistyöhön huoltajien kanssa.

* Arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito.

* Itsearvioinnilla osana jatkuvaa arviointia on merkittävä tehtävä oppilaan oppimisprosessissa.

* Arviointi jaetaan opintojen aikana annettavaan arviointiin ja päättöarviointiin.

* Oppilaan arviointi perustuu osaamisen tason (lukuvuosiarviointi) ja edistymisen tason (taitotasoarviointi) arviointiin (Edistymistä arvioidaan suhteessa oppilaan lähtötilanteeseen ja oppilaan omiin tavoitteisiin. Osaamisen tasoa arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin hyvän osaamisen kuvauksiin.)

* Edistymistä arvioidaan suhteessa oppilaan lähtötilanteeseen ja oppilaan omiin tavoitteisiin. Maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla tämä saattaa helposti johtaa väärinymmärryksiin, sillä annettu numero saattaa olla heikko tai välttävä, vaikka oppilaan työskentely ja edistyminen olisikin ollut erittäin positiivista. Tässä tapauksessa todistukseen s-merkintä.

* Arviointipalautetta tulee antaa lukuvuoden aikana riittävästi ja monipuolisesti niin, että oppilas itsekin ymmärtää palautteen perusteet. Arviointipalautetta annetaan kaikissa oppiaineissa osaamisen ja edistymisen lisäksi työskentelystä ja käyttäytymisestä. Luonteeltaan arviointi on jatkuvaa, kannustavaa ja itseluottamusta vahvistavaa.

* Maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla onkin käytetty tavallisten kokeiden lisäksi tai sijasta suullisia kokeita tulkin avustuksella tai oppilaan omalle äidinkielelle käännettyjä kokeita. Toisinaan oppilailla on sanakirjan käyttö ollut sallittua. Oppilas voi suorittaa kokeen myös esimerkiksi erityisopettajan tai suomi toisena kielenä -opettajan kanssa, jolloin kysymyksiä on mahdollista selventää oppilaalle. Mainitut järjestelyt ovat ajoittain kuitenkin johtaneet oppilaan vääristyneeseen kuvaan omasta osaamisestaan ja samalla heikentäneet motivaatiota opiskella suomen kieltä. Tämä saattaa päättöarvioinnin kohdalla johtaa oppilasta harhaan; hyvät arvosanat todistuksessa eivät takaa sitä, että jatko-opinnoissa tarvittavat ja vaadittavat tiedot olisivat hallinnassa suomen kielellä, kuten annetut arvosanat virheellisesti saattavat antaa ymmärtää.

* Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opetussuunnitelmassa määriteltyjen oppiaineiden tavoitteet. Hänet voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle myös, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan siitä huolimatta hänen suoriutuvan seuraavasta luokasta. Jos oppilaalla on hylättyjä suorituksia, tulee hänelle varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa opetetut asiat. Koe voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai sen päätyttyä.

Jos oppilaalla on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavasta luokasta voidaan hänet jättää vuosiluokalle. Luokalle jättäminen ei vaadi hylättyjä arvosanoja, vaan myös yleinen heikko koulumenestys voi olla luokalle jättämisen syynä. Jos oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaisesti, luokalle voidaan jättää vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Ennen luokallejättämispäätöstä on käytettävä kaikki tukitoimet, joilla oppilasta voitaisiin auttaa. Oppilaan luokallejättäminen tulee aina tehdä yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa.

Lähde: http://www.moped.fi/opetus/arviointi.html / LUETTU 11.4.2018

Kaikissa S2-oppilaan opetusta koskevissa kysymyksissä käänny S2-opettajien puoleen. Yhteistyö on voimaa!

(laatinut Jorma Pollari, 2018)