1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA KARSTULAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PAIKALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT/PAIKALLISET TARKENNUKSET

1.2 PAIKALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Karstulan kunnan varhaiskasvatuksessa on neljä eri toimintamuotoa: Laaksolan päiväkoti, Vuoropäiväkoti Rypäle, ryhmäperhepäiväkoti Huvikumpu sekä perhepäivähoito. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu koskemaan kaikkia toimintamuotoja. Jokaisessa toimintamuodossa on kuitenkin omat painotuksensa, jotka paikallisessa vasussa tuodaan esille.

Karstulan varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu vasutyöryhmässä, johon kuului kaksi työntekijää kustakin toimintamuodosta sekä lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Vanhempien näkemyksiä kartoitettiin kaikille vanhemmille suunnatulla kyselyllä ja lasten ääni kuuluu suullisten keskustelujen kautta.

Karstulan varhaiskasvatussuunnitelman runkona käytetään valtakunnallista Opetushallituksen määräämää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018), johon on lisätty paikallisia tarkennuksia. Karstulan varhaiskasvatussuunnitelma on luettavissa peda.net -sivulla ja sitä päivitetään ja täydennetään säännöllisesti. Sivun oikeassa reunassa on luettavissa valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Varhaiskasvatuksen työntekijät arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista yhteisissä tapaamisissa vähintään kahdesti vuodessa ja samalla käydään läpi myös kehittämistarpeita. Vuosittain järjestetään joka toimintamuodossa vanhempainilta, jolloin myös vanhemmat voivat arvioida varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja tuoda omia toiveitaan esille. Lasten toiveita ja näkemyksiä selvitetään suullisesti, havainnoimalla ja kuvatuen avulla.

Varhaiskasvatussuunnitelmaa ei ole tarpeen tehdä suomen kielen lisäksi muilla kielillä.

Varhaiskasvatuksen eri yhteistyötahoilla on mahdollisuus kommentoida varhaiskasvatussuunnitelmaa sen julkistamisen jälkeen.

1.3 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Jokaiselle lapselle laaditaan oma lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) yhdessä lapsen sekä huoltajien kanssa. Lapsen vasun laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja yhdessä muun henkilöstön kanssa. Perhepäivähoitajat vastaavat itse vasukeskusteluista. Tarvittaessa he saavat tukea ja ohjausta päiväkodinjohtaja Mervi Puukilta. Vasukeskustelu käydään alkusuksystä ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan keväällä. Lapsi voi osallistua suunnitelman tekoon ikä- ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen vasu laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla. Tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle lapsen yksilölliset kiinnostuksen kohteet ja tarpeet huomioiden. Lomakkeena käytetään Opetushallituksen laatimaa mallilomaketta, joka löytyy täältä Karstulan varhaiskasvatussuunnitelman peda.netin sivulta lomakeosiosta. Lisäksi käytössä on Lapset puheeksi -keskustelumalli, jota tarjotaan sekä 3- että 5-vuotiaiden lasten vanhemmille vasukeskustelun yhteydessä (LP-lomake löytyy lomakeosiosta). Tarvittaessa Lapset puheeksi -keskustelumallia voidaan tarjota myös muille perheille.

Lapsen tarvitsema lääkehoito kirjataan lapsen omaan vasuun. Käytössä on oma lääkehoitosuunnitelmalomake, joka löytyy Karstulan varhaiskasvatussuunnitelman peda.netin sivulta lomakeosiosta. Lisäksi lomakeosiossa ovat siirtolomake esikouluun/toiseen hoitopaikkaan siirryttäessä sekä tietolomake varahoitoon.

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PAIKALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT

1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PAIKALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Inklusiivisuus on käsitteenä laaja ja se tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Tämä perusteasiakirja on laadittu inkluusion periaatteiden mukaisesti, joita tarkastellaan erityisesti arvoperustaa käsittelevässä luvussa 2, toimintakulttuurin näkökulmasta luvussa 3 ja lapsen tuen näkökulmasta luvussa 5. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Lisäksi perusteissa on otettu huomioon lainsäädännön muutokset. Perusteita on valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä hyödyntäen uusimpia tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia. Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista.

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys. Perusteasiakirja sisältää määräysten lisäksi kokonaisuuden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Jokaisen luvun päätteeksi on koottu paikallisesti päätettäviä asioita, jotka ohjaavat paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ja varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on myös viittauksia lainsäädäntöön. Viittausten tarkoituksena on selventää perustetekstin yhteyttä lainsäädännölliseen perustaan. Tässä perusteasiakirjassa tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestäjällä kuntaa, kuntayhtymää tai yksityistä palveluntuottajaa. Käsitettä huoltaja käytetään tarkoitettaessa lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa.