Ohjaus ja opiskelun tuki

Opiskelijoiden ohjaukseen ja opiskelun tukemiseen osallistuvat kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat henkilöt.

Opinto-ohjaaja vastaa tiedotuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta. Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan omatoimisesti tai heidät kutsutaan ohjauskeskusteluun. Opinto-ohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opinto-ohjaaja tekee kurssimuutokset lukuvuoden aikana ja tukee opiskelijoiden opintojen suunnittelua. Lisäksi opinto-ohjaaja antaa esimerkiksi opiskelun ja siviilielämän haasteiden yhteensovittamiseen, opiskelutekniikkaan, opiskelumotivaatioon, opintojen suunnitteluun sekä jatko-opintosuunnitelmiin liittyvää ohjausta.

Ryhmänohjaaja on opiskelijoiden läheisin tukihenkilö, jolta opiskelijat voivat kysyä neuvoa käytännön asioihin ja jolle opiskelijat ilmoittavat esimerkiksi poissaoloistaan. Ryhmänohjaaja toimii tarvittaessa linkkinä opiskelijan ja muun ohjaustyötä tekevän henkilöstön välillä. Ryhmänohjaaja tarkkailee opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä raportoi tarvittaessa havainnoistaan muulle henkilöstölle, joka ryhtyy tarpeen vaatiessa asianmukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Ryhmänohjaaja kertoo ryhmälleen ajankohtaisista asioista ja perehdyttää opiskelijat koulun käytäntöihin sekä verkkoympäristöjen käyttöön.

Koulukuraattorin palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä. Kuraattori toimi läheisessä yhteistyössä muun ohjaustyötä tekevän henkilöstön kanssa. Kuraattori pyrkii haastattelemaan kaikki koulun uudet opiskelijat. Lisäksi opiskelijat voivat hakeutua omatoimisesti kuraattorin vastaanotolle. Opiskelija voidaan myös ohjata muun henkilöstön toimesta tapaamaan kuraattoria, joka tarvittaessa ohjaa opiskelijan muun henkilöstön puheille. Koska opintoihin ja siviilielämään liittyvät ongelmat liittyvät usein toisiinsa, opinto-ohjaaja ja kuraattori voivat tavata opiskelijoita myös kahdestaan. Tarvittaessa ohjauksessa ja opintojen tukemisessa hyödynnetään koulun laajaa ja monipuolista alueellista yhteistyöverkostoa. Usein kuraattorilla on keskeinen rooli opiskelijan ohjauksessa koulun ulkopuolisten palveluiden piiriin.

Myös koulun rehtori osallistuu aktiivisesti ohjaustyöhön ja opintojen tukemiseen. Rehtorin rooli on korostunut erityisesti muun ohjaushenkilöstön tukena, ohjaustyön suuntaviivojen luojana, kehittämistyön moottorina ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä. Rehtori tapaa myös opiskelijoita.

Myös aineopettajat sekä terveydenhoitaja osallistuvat merkittävällä panoksella ohjaustyöhön ja opintojen tukemiseen. Lisäksi koulusihteeri toimii yhtenä keskeisenä tiedotusväylänä opiskelijoiden suuntaan.

Koulussa toimii myös opiskelijahuoltoryhmä. Ryhmän vakituiset jäsenet ovat rehtori, kuraattori ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu myös muita henkilöstön edustajia ja yhteistyöverkoston edustajia. Kaikki ohjaustyön keskeiset toimijat osallistuvat ryhmän toimintaan. Moniammatillinen ryhmä tuo kokouksiin mukanaan myös omat verkostonsa ja erityisosaamisensa. Ryhmä sopii yhteisistä toimintatavoista ja sisäisestä työnjaosta. Ryhmässä paneudutaan yksittäisiin ongelmatilanteisiin ja ideoidaan laajemmin ohjaustyön kehittämistä koulussamme.

Opiskelijat suorittavat opinto-ohjauksen kurssin. Kurssi pitää sisällään opintojen suunnitteluun ja tutkinnon rakenteeseen liittyvää informaatiota sekä opiskelijoiden tutustuttamista koulun käytäntöihin sekä opiskelun vaatimuksiin. Kurssilla perehdytään myös oppimistyyleihin ja opiskelutekniikkaan liittyviin asioihin. Lisäksi kurssilla käsitellään myös esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumista. Kaikki kurssilaiset tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelut

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu voidaan käydä, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelujen tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää häiriökäyttäytymistä kouluissa. Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä käyttäytymisensä seuraukset. Käyttäytymisestä keskustellaan yhdessä oppilaan kanssa, jotta oppilaalle tulisi tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti. Oppilas joutuu myös välittömästi pohtimaan käyttäytymistään ja ottamaan vastuuta omista teoistaan.

Tyypillisiä kasvatuskeskusteluasioita ovat mm:

• epäasiallinen kielenkäyttö / -käytös
• häiriökäyttäytyminen välitunneilla
• toistuva oppituntien häirintä
• tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan
• myöhästely / luvaton poissaolo oppitunneilta
• tupakointi
• ilkivalta
• koevilppi ja väärentäminen

Kasvatuskeskustelun käytännön toteuttaminen, lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettytavat rike- ja vilppi- ja häiriötilanteissa, selvittämisvastuut, työnjako ja kuulemis- ja kirjaamismenettelyt määritellään koulukohtaisesti koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

Kasvatuskeskustelukäytänteistä, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollista keinoista tiedotetaan opiskelijoiden huoltajia.

Koulukohtaiset lukuvuosisuunnitelmat ja niiden mukana kasvatuskeskustelujen järjestämisen arviointi suoritetaan opetuksen järjestäjän toimesta vuosittain.


Muiden kurinpidollisten keinojen käyttö

Selkeissä väkivaltatilanteissa oppilaalle voidaan määrätä kasvatuskeskustelun sijaan myös jälki-istunto.

Kasvatuskeskustelujen ja jälki-istuntojen osoittautuessa tehottomiksi puuttumiskeinoiksi annetaan oppilaalle kurinpitorangaistuksena kirjallinen varoitus. Myös erityisen raskauttava teko johtaa kirjalliseen varoitukseen. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori noudattaen asiaan liittyvää lainsäädäntöä.

Oppilaan erottaminen määräajaksi on voimakkain kurinpitorangaistus ja voidaan käyttää, jos muut kurinpitokeinot ja kirjallinen varoitus ovat osoittautuneet tehottomiksi. Asian valmistelee rehtori ottaen huomioon määräaikaiseen erottamiseen liittyvän lainsäädännön. Päätöksen määräaikaisesta erottamisesta tekee lasten- ja nuorten palveluiden lautakunta.

Hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet

Hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet ohjaavat ojentamista ja kurinpitoa. Hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuusperiaate, suhteellisuusperiaate, objektiviteetti-periaate ja tarkoitussidonnaisuudenperiaate. Näiden toteutuminen varmistetaan opettajien perehdytyksellä.

Henkilökunnan perehdytys ja osaamisen varmistaminen

Opettajat ja rehtorit ovat virkasuhteessa, koska he käyttävät julkista valtaa mm. kurinpidossa. Rehtori huolehtii siitä, että opettajat perehtyvät huolellisesti kurinpidollisten toimivaltuuksiensa käyttämiseen.Tämä suunnitelma käsitellään yhteisesti lukuvuoden alkaessa esim. suunnittelukokouksessa. Ohjeet tulee olla helposti saatavilla asioiden tarkistamista varten. Uutta opettajaa opastettaessa perehdyttäjä käy nämä läpi ja kertoo, kenen puoleen opettaja voi kääntyä epävarmoissa tilanteissa.