Teksti
MoMo10, 24.5.2021 Päivi ja Tuula etä-yhteydellä, Suonenjoen päässä mukana Mikko, Paula, Merja, Johanna ja Minna
Vedettiin yhteen viimeisen kahden vuoden asioita.
Heti alkuun nousi esille kuuntelemisen ja pysähtymisen tärkeys. Lapsilta/nuorilta nousseet asiat/aiheet olisi hyvä saada opetukseen mukaan. (Lasten/nuorten kuuntelu!) Voi olla, että jotkut opettajat kokevat lasten kanssa puhumisen (dialogin) vaikeaksi, jos esim. lopputunnista jäisikin aikaa vapaammalle keskustelulle. Millä asioilla voisimme lievittää epävarmuuden pelkoa?
Dialogirinki on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. (hyvä, rauhallinen vuorovaikutus) myös oppilaiden kanssa.
Pysähtymisen hetket esim. Momo-palaverit on koettu tärkeiksi myös meidän työyhteisössä. Yhteisen ajattelun äärelle pysähtyminen virkistää ja pöllyttää omia ajatuksia (oma oppiminen/kehittyminen, muutos yksilön oppimisen kautta/tavassa olla, tapoja tulee pikkuhiljaa, kun osa henkilökunnasta lähtee mukaan-> koko työyhteisön toimintakulttuurin muutos syntyy pikkuhiljaa).
Suonenjoen yhtenäiskoulun prosessi
Syksy2019
• Orientoitumista
• Kohtaaminen ja
vuorovaikutuksen laatu
• Tiimirakenne
• Koulu kasvuyhteisönä
Kevät 2020
• Tiimioppimisen Startti
• Koronakevät->Mikä on
oleellista nyt?
• Tekojen portaat kevään
lähiopetuksen ajalle
Syksy 2020
• Tiimiorganisaatio
toimintakulttuurin
mahdollistajana. Mikä
merkitys yksilölle ja
yhteisölle
Kevät 2021
• Tiimitoiminnan merkitys
• Millainen
organisoituminen
palvelisi juuri
Suonenjoen
yhtenäiskoulua
Tulevaisuuslupaus, Mistä emme luovu?
• Tiimit, tiimioppiminen
• Dialogi
• Check in, check out
• Taitava tiimivalmentaja
Momo 8 palaveri Zoomin välityksellä. Mukana parasta ennen tiimi ja johtotiimi, Tuula ja Päivi.
Taitava tiimivalmentaja kirjasta olimme lukeneet luvut 3 ja 4, kohti tiimiflowta, tiimin kehitysvaiheet.
Check-in kierroksella ilmeni, että useammalla opettajalla (muillakin kuin tässä palaverissa olevilla) oli kiirettä, haasteita, väsymistä työhön liittyen. Korona- tilanteen vaikutus, kiusaamistapaukset, oppilaiden ahdistuneisuus, väsyminen. Rehtorin huoli työntekijöiden jaksamisesta. Mitä asialle voisi tehdä? Miten voisimme olla toistemme tukena?
Tiimiflowta koettu pienemmissä "tiimeissä" (2-3 henkilöä)
Luettu teksti koettiin ehkä paremmin yritysmaailmaan soveltuvaksi -> soveltaminen koulumaailmaan mm. ymmärryksen lisäämisen kautta.
"Heterogeeniset kotitiimit" ovat kokoontuneet viime aikoina harvemmin, kun on pitänyt hoitaa kirjatilauksia ym. juoksevia asioita. Tiimien kehittäminen jäänyt vähäiselle huomiolle. Johtotiimi kokoontunut säännöllisesti. Johtotiimi ja " heterogeeninen kotitiimi" erivaiheissa tiimin kehityksessä. Johtotiimi pidemmällä mm. säännöllisten kokoontumisten vuoksi.
Keskustelua myös yhteishengen lisäämisestä. (Edelleen esiintyy jakoa yläkouluun/alakouluun) Me-hengen lisääminen.
Toisaalta tarve näille heterogeenisille tiimeille ja toisaalta myös "lähitiimeille" esim. alkuopetus, kielet ym. Näissä tiimeissä eri tavoitteet. Keskustelua ja ideoiden heittelemistä ilmaan. Voisiko esim. heterogeenisten tiimien tavoitteena olla dialogin opetteleminen ja sen kautta oppiminen, toisiin tutustuminen ym. Sitoutuisivatko tiimin jäsenet tiimiin paremmin, jos tiimillä olisi pitkäntähtäimen tehtäviä, joita työstettäisiin useammlla kokoontumiskerralla? Voisiko tiimit kenties kokoontua tiiviimmin jonkun ajanjakson ajan? (aikataulutus)
Miten saada kaikki mukaan? Mitä kuuluu opettajan työhön? Mistä voi kieltäytyä?
Keskustelua mm. siitä, että tiimeillä tulisi olla selkeät raamit. Mitä varten tiimit ovat? Mitä ne voi tuottaa koulukontekstissa? Milloin kokoonnutaan? Miksi? Vuosikello? Asioiden ennakointi. Tiimien päämäärä tulisi olla selvillä.
Tulevan lukuvuoden tavoittee? Voisiko nyt keväällä tiimien teemana olla arviointi ja siihen perehtyminen yhdessä tai esimerkiksi oppilaan kohtaaminen, erilaisuuden teema?
Oppimissyklin pohtimista (teoriatieto, dialogi, kokeilut, reflektointi)
Asioita jäi paljon mietintämyssyyn. Miten tästä eteenpäin? Pohdinta ja asian työstäminen jatkuu johtotiimissä.
Lopussa koettiin tärkeänä muun muassa se, että saatiin rauhassa pysähtyä tämän asian äärelle. Kaksi tuntia meni nopeaan.
Momo 7, 7.12.2020 palaveri Zoomin välityksellä. (Mukana parasta ennen tiimi ja johtotiimi, Johanna ei päässyt mukaan)
(Taitava tiimivalmentaja kirjasta ollimme lukeneet luvun 2)
Keskustelimme mm. tiiminvetäjien kokemuksista tiimin vetäjinä. Kävimme yhdessä läpi onnistumisen hetkiä tiimin vetämisessä. Esille nousi mm., että dialogi onnistuu paremmin pienemmällä porukalla. Kaikki pääsevät ääneen ja keskustelu syvenee. Sekatiimit (alakoululu/ylläkoulu) koettiin hyväksi. Olemme päässeet tutustumaan paremmin toisiimme ja sen kautta ymmärrys on lisääntynyt ja yhteistyö kehittynyt.
Keskustelua etäkokouksista ja etäopetuksesta. Keskustelimme myös siitä, miten etäyhteyden kautta saa toimivan dialogin aikaan. Monesti ajatus saattaa herpaantua ja samanaikaisesti puuhastellaan jotain muuta. Kameroiden olisi hyvä olla päällä, jotta keskusteluun olisi helpompi keskittyä.
Mikko-rehtori toi esille, että johtotiimin kanssa vastuuta on ollut helppo jakaa. Johtotiimi kokoontuu koulullamme joka maanantai. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa myös siitä, miten johtotiimiä voisi kehittää.
Seuraavia teemoja nousi myös esille:
-Tavoitteiden selkeyttäminen
-Erilaisten osaamisten hyödyntäminen tiimeissä
-Luottamuksen rakentamisen tärkeys
-Ratkaisuhalukkuutta valittamisen sijaan
-Sitä, että tiimin kehittyminen vaatii aikaa
MoMo6- tapaaminen Suonenjoella maanataina 28.9.2020
Alkuun mukana Päivi, Tuula ja Tiimin jäsenet (klo 13-14) klo 14 eteenpäin myös johtotiimin jäsenet. Jatkossa toiveena on, että myös johtotiimin jäsenet olisivat heti alusta alkaen mukana.
Check-inissä todettiin, että meillä on töissä hyvä porukka ja töihin on kiva tulla. Rehtorin kanssa keskustelimme muun muassa koulun visiosta ja visio liittyikin työyhteisön kehittämiseen ja visioksi kirjattiinkin "että töihin olisi kaikkien kiva tulla".
Luimme/silmäilimme yhdessä Taitava tiimivalmenta kirjan ensimmäistä lukua. (Olisi huippua, jos saisimme tämän kirjan myös koulullemme). Seuraavaa kertaa varten meidän tulisi lukea tästä kirjasta luku 2.
MoMo5-tapaaminen etäyhteydellä
4.5.2020
Paikalla: tiimin jäsenet, draamatiimin vastaava opettaja sekä Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen, Johanna Hopia ja Jussi Simolin
Aluksi käytiin läpi kaikkien kuulumiset. Lisäksi olimme testanneet Innoduel-työkalua työyhteisön kesken viimeisten kouluviikkojen suunnittelussa. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi: mikä on kahden viimeisen viikon funktio?
Päädyimme hallituksen ohjeistuksen sekä keskustelujen ja tekojen portaiden tekemisen kautta seuraavanlaisiin toimenpiteisiin:
-opettaja on vain yhden opetusryhmän kanssa
-yläkoulun puolella kaksi opettajaa sidotaan samaan ryhmään ja muut opettajat ohjeistavat ryhmät oman oppiaineensa osalta
-tärkein painopiste on KOHTAAMISESSA --> annetaan aikaa keskustelulle sekä tunne- ja vuorovaikutustaidoille
-halutaan tehdä viimeisistä kouluviikoista positiivisia, jotta voidaan lähteä hyvillä mielin kesälomalle
-hyvinvoinnin tukeminen, tunnesanaston löytäminen ja tunteiden kohtaaminen
-Mitä olen oppinut etäopiskelun aikana?
-käytännön järjestelyt: tilat, välitunnit, ruokailu, kouluun saapuminen ja kotiinlähtö
Lisäksi mietittiin, miten etäopiskelun aikana opittuja uusia taitoja voisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi. Saimme hienoja havaintoja yksilöllisestä kohtaamisesta ja löysimme erilaisia opetuksen tapoja.
-arat, sisäänpäinkääntyneet oppilaat ovat loistaneet --> miten heille saadaan hyvä olo myös koulussa?
Syksyn suunnitelmat:
-sivupolku toteutuu syyskuussa
-draama jatkuu
-tiimioppiminen jatkuu
Vedettiin yhteen viimeisen kahden vuoden asioita.
Heti alkuun nousi esille kuuntelemisen ja pysähtymisen tärkeys. Lapsilta/nuorilta nousseet asiat/aiheet olisi hyvä saada opetukseen mukaan. (Lasten/nuorten kuuntelu!) Voi olla, että jotkut opettajat kokevat lasten kanssa puhumisen (dialogin) vaikeaksi, jos esim. lopputunnista jäisikin aikaa vapaammalle keskustelulle. Millä asioilla voisimme lievittää epävarmuuden pelkoa?
Dialogirinki on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. (hyvä, rauhallinen vuorovaikutus) myös oppilaiden kanssa.
Pysähtymisen hetket esim. Momo-palaverit on koettu tärkeiksi myös meidän työyhteisössä. Yhteisen ajattelun äärelle pysähtyminen virkistää ja pöllyttää omia ajatuksia (oma oppiminen/kehittyminen, muutos yksilön oppimisen kautta/tavassa olla, tapoja tulee pikkuhiljaa, kun osa henkilökunnasta lähtee mukaan-> koko työyhteisön toimintakulttuurin muutos syntyy pikkuhiljaa).
Suonenjoen yhtenäiskoulun prosessi
Syksy2019
• Orientoitumista
• Kohtaaminen ja
vuorovaikutuksen laatu
• Tiimirakenne
• Koulu kasvuyhteisönä
Kevät 2020
• Tiimioppimisen Startti
• Koronakevät->Mikä on
oleellista nyt?
• Tekojen portaat kevään
lähiopetuksen ajalle
Syksy 2020
• Tiimiorganisaatio
toimintakulttuurin
mahdollistajana. Mikä
merkitys yksilölle ja
yhteisölle
Kevät 2021
• Tiimitoiminnan merkitys
• Millainen
organisoituminen
palvelisi juuri
Suonenjoen
yhtenäiskoulua
Tulevaisuuslupaus, Mistä emme luovu?
• Tiimit, tiimioppiminen
• Dialogi
• Check in, check out
• Taitava tiimivalmentaja
Momo 8 palaveri Zoomin välityksellä. Mukana parasta ennen tiimi ja johtotiimi, Tuula ja Päivi.
Taitava tiimivalmentaja kirjasta olimme lukeneet luvut 3 ja 4, kohti tiimiflowta, tiimin kehitysvaiheet.
Check-in kierroksella ilmeni, että useammalla opettajalla (muillakin kuin tässä palaverissa olevilla) oli kiirettä, haasteita, väsymistä työhön liittyen. Korona- tilanteen vaikutus, kiusaamistapaukset, oppilaiden ahdistuneisuus, väsyminen. Rehtorin huoli työntekijöiden jaksamisesta. Mitä asialle voisi tehdä? Miten voisimme olla toistemme tukena?
Tiimiflowta koettu pienemmissä "tiimeissä" (2-3 henkilöä)
Luettu teksti koettiin ehkä paremmin yritysmaailmaan soveltuvaksi -> soveltaminen koulumaailmaan mm. ymmärryksen lisäämisen kautta.
"Heterogeeniset kotitiimit" ovat kokoontuneet viime aikoina harvemmin, kun on pitänyt hoitaa kirjatilauksia ym. juoksevia asioita. Tiimien kehittäminen jäänyt vähäiselle huomiolle. Johtotiimi kokoontunut säännöllisesti. Johtotiimi ja " heterogeeninen kotitiimi" erivaiheissa tiimin kehityksessä. Johtotiimi pidemmällä mm. säännöllisten kokoontumisten vuoksi.
Keskustelua myös yhteishengen lisäämisestä. (Edelleen esiintyy jakoa yläkouluun/alakouluun) Me-hengen lisääminen.
Toisaalta tarve näille heterogeenisille tiimeille ja toisaalta myös "lähitiimeille" esim. alkuopetus, kielet ym. Näissä tiimeissä eri tavoitteet. Keskustelua ja ideoiden heittelemistä ilmaan. Voisiko esim. heterogeenisten tiimien tavoitteena olla dialogin opetteleminen ja sen kautta oppiminen, toisiin tutustuminen ym. Sitoutuisivatko tiimin jäsenet tiimiin paremmin, jos tiimillä olisi pitkäntähtäimen tehtäviä, joita työstettäisiin useammlla kokoontumiskerralla? Voisiko tiimit kenties kokoontua tiiviimmin jonkun ajanjakson ajan? (aikataulutus)
Miten saada kaikki mukaan? Mitä kuuluu opettajan työhön? Mistä voi kieltäytyä?
Keskustelua mm. siitä, että tiimeillä tulisi olla selkeät raamit. Mitä varten tiimit ovat? Mitä ne voi tuottaa koulukontekstissa? Milloin kokoonnutaan? Miksi? Vuosikello? Asioiden ennakointi. Tiimien päämäärä tulisi olla selvillä.
Tulevan lukuvuoden tavoittee? Voisiko nyt keväällä tiimien teemana olla arviointi ja siihen perehtyminen yhdessä tai esimerkiksi oppilaan kohtaaminen, erilaisuuden teema?
Oppimissyklin pohtimista (teoriatieto, dialogi, kokeilut, reflektointi)
Asioita jäi paljon mietintämyssyyn. Miten tästä eteenpäin? Pohdinta ja asian työstäminen jatkuu johtotiimissä.
Lopussa koettiin tärkeänä muun muassa se, että saatiin rauhassa pysähtyä tämän asian äärelle. Kaksi tuntia meni nopeaan.
Momo 7, 7.12.2020 palaveri Zoomin välityksellä. (Mukana parasta ennen tiimi ja johtotiimi, Johanna ei päässyt mukaan)
(Taitava tiimivalmentaja kirjasta ollimme lukeneet luvun 2)
Keskustelimme mm. tiiminvetäjien kokemuksista tiimin vetäjinä. Kävimme yhdessä läpi onnistumisen hetkiä tiimin vetämisessä. Esille nousi mm., että dialogi onnistuu paremmin pienemmällä porukalla. Kaikki pääsevät ääneen ja keskustelu syvenee. Sekatiimit (alakoululu/ylläkoulu) koettiin hyväksi. Olemme päässeet tutustumaan paremmin toisiimme ja sen kautta ymmärrys on lisääntynyt ja yhteistyö kehittynyt.
Keskustelua etäkokouksista ja etäopetuksesta. Keskustelimme myös siitä, miten etäyhteyden kautta saa toimivan dialogin aikaan. Monesti ajatus saattaa herpaantua ja samanaikaisesti puuhastellaan jotain muuta. Kameroiden olisi hyvä olla päällä, jotta keskusteluun olisi helpompi keskittyä.
Mikko-rehtori toi esille, että johtotiimin kanssa vastuuta on ollut helppo jakaa. Johtotiimi kokoontuu koulullamme joka maanantai. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa myös siitä, miten johtotiimiä voisi kehittää.
Seuraavia teemoja nousi myös esille:
-Tavoitteiden selkeyttäminen
-Erilaisten osaamisten hyödyntäminen tiimeissä
-Luottamuksen rakentamisen tärkeys
-Ratkaisuhalukkuutta valittamisen sijaan
-Sitä, että tiimin kehittyminen vaatii aikaa
MoMo6- tapaaminen Suonenjoella maanataina 28.9.2020
Alkuun mukana Päivi, Tuula ja Tiimin jäsenet (klo 13-14) klo 14 eteenpäin myös johtotiimin jäsenet. Jatkossa toiveena on, että myös johtotiimin jäsenet olisivat heti alusta alkaen mukana.
Check-inissä todettiin, että meillä on töissä hyvä porukka ja töihin on kiva tulla. Rehtorin kanssa keskustelimme muun muassa koulun visiosta ja visio liittyikin työyhteisön kehittämiseen ja visioksi kirjattiinkin "että töihin olisi kaikkien kiva tulla".
Luimme/silmäilimme yhdessä Taitava tiimivalmenta kirjan ensimmäistä lukua. (Olisi huippua, jos saisimme tämän kirjan myös koulullemme). Seuraavaa kertaa varten meidän tulisi lukea tästä kirjasta luku 2.
MoMo5-tapaaminen etäyhteydellä
4.5.2020
Paikalla: tiimin jäsenet, draamatiimin vastaava opettaja sekä Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen, Johanna Hopia ja Jussi Simolin
Aluksi käytiin läpi kaikkien kuulumiset. Lisäksi olimme testanneet Innoduel-työkalua työyhteisön kesken viimeisten kouluviikkojen suunnittelussa. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi: mikä on kahden viimeisen viikon funktio?
Päädyimme hallituksen ohjeistuksen sekä keskustelujen ja tekojen portaiden tekemisen kautta seuraavanlaisiin toimenpiteisiin:
-opettaja on vain yhden opetusryhmän kanssa
-yläkoulun puolella kaksi opettajaa sidotaan samaan ryhmään ja muut opettajat ohjeistavat ryhmät oman oppiaineensa osalta
-tärkein painopiste on KOHTAAMISESSA --> annetaan aikaa keskustelulle sekä tunne- ja vuorovaikutustaidoille
-halutaan tehdä viimeisistä kouluviikoista positiivisia, jotta voidaan lähteä hyvillä mielin kesälomalle
-hyvinvoinnin tukeminen, tunnesanaston löytäminen ja tunteiden kohtaaminen
-Mitä olen oppinut etäopiskelun aikana?
-käytännön järjestelyt: tilat, välitunnit, ruokailu, kouluun saapuminen ja kotiinlähtö
Lisäksi mietittiin, miten etäopiskelun aikana opittuja uusia taitoja voisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi. Saimme hienoja havaintoja yksilöllisestä kohtaamisesta ja löysimme erilaisia opetuksen tapoja.
-arat, sisäänpäinkääntyneet oppilaat ovat loistaneet --> miten heille saadaan hyvä olo myös koulussa?
Syksyn suunnitelmat:
-sivupolku toteutuu syyskuussa
-draama jatkuu
-tiimioppiminen jatkuu