Katolista kirkkoa on 1960-luvulta alkaen pyritty muuttamaan avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi. Kristillisten kirkkokuntien välistä keskustelua ja yhteistyötä eli ekumeniaa on pyritty lisäämään. Messut toteutetaan nykyisin kansankielellä, ja maallikoiden asemaa ja vastuuta on lisätty.

Suuri muutos tapahtui katolisessa kirkossa, kun edellinen paavi Benedictus XVI erosi toimestaan talvella 2013. Hänen jälkeensä paaviksi valittiin argentiinalainen Franciscus, joka on ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta valittu paavi koskaan. Paavi Fransiscus on ottanut julkisuudessa kantaa useisiin ajankohtaisiin aiheisiin kuten perhekysymyksiin tai näkemyksiin maailmanrauhaa uhkaavista kriiseistä. Myös Ukrainan sodan lopettamiseksi paavi Fransiscus on esittänyt pyyntöjä ja vetoamuksia Venäjän hirmuhallitsija Vladimir Putinille. Paavi Fransiscus on muutenkin nostanut uudelleen ihanteeksi ihmisläheisen ja köyhän kirkon, joka pysyy ajan tasalla ympäröivän maailman muutoksissa.

Katolinen kirkko on siis nykyään yhä suurin kristillinen kirkko yli miljardilla kannattajallaan, mutta samanlaista kehitystä on tapahtunut sielläkin kuin muissa kristinuskon suuntauksissa. Monissa Euroopan maissa jäsenmäärässä on laskua ja paljon on myös maallistumista, joka näkyy tapakristillisyytenä. Edelleen on kuitenkin iso määrä niitä katolisia, joille Raamattu ja sen keskushenkilö Jeesus on sydämen asia.