Pohjois-Amerikan itärannikolle muutti 1600-luvulla Euroopasta paljon siirtolaisia, jotka toivat mukanaan oman uskontonsa alueelle. Kristinuskosta tuli maan hallitseva uskonto, mutta se on jakaantunut moniin eri suuntauksiin.

Pohjois-Amerikan suurimpia kristillisiä ryhmiä ovat protestantit, joita on yli 200 miljoonaa. Protestantit koostuvat eri painotuksia erottavista suuntauksista. Näitä ovat mm. helluntalaisuus, luterilaisuus, anglikaanisuus ja vapaa kirkko. Katolilaisia Pohjois-Amerikassa on yli 70 miljoonaa. Joissakin vapaan suuntauksen kirkoissa meno saattaa olla yhtä vauhdikasta ja äänekästä kuin esimerkiksi urheilutapahtumissa. Katolisessa kirkossa taas jumalanpalvelukset ovat hyvin perinteisiä ja hillittyjä. Kuoroesitykset sen sijaan voivat olla monissa eri kirkkokunnassa hyvinkin mahtipontisia.

Maallistuminen näkyy ilmiönä myös Pohjois-Amerikassa kuten Euroopassakin, mutta kirkossa kävijöiden määrä on silti erittäin suuri verrattuna enemmistöön Euroopan maista. Myös presidentti ja ylin hallinto viittaa jo kielenkäytössä usein jumalaan tai rukouksiin, mikä Suomessa ei ole tavallista. USA:n 20 dollarin seteli kertoo myös kristinuskon vahvasta vaikutuksesta, kun mukana on teksti In God we trust. Sama teksti on kirjoitettuna Yhydsvaltain perustuslakiin ja maan virallinen motto siitä tuli toisen maailmansodan jälkeen 1956, kun kylmän sodan aikana maa halusi erottatua ateistisesta Neuvostoliitosta.

Maailmanlaajuisesti eniten kristinusko on nousussa Aasiassa ja Afrikassa. Tosin monissa paikoissa se on joutunut rankkojen vainojen kohteeksi mm. äärimuslimiryhmien terroritekojen vuoksi. Ja vaikka kristinuskon nousua vielä tapahtuukin, ennustetaan islaminuskon nousevan vielä joskus maailman suurimmaksi uskonnoksi. Tämä johtuu siitä, että maailman väkimäärä kasvaa nopeiten kehitysmaissa, joissa muslimien osuus on prosentuaalisesti suurinta. Kristinusko pitänee kuitenkin pintansa vielä seuraavat vuosikymmenet.