Esiopetuksen toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen Konnevedellä
Konneveden esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on lasten osallisuus. Kasvattajat rohkaisevat lapsia ilmaisemaan näkemyksiään ja kertomaan mielipiteitään, jotka pyritään ottamaan huomioon toiminnassa. Yhdessä etsitään ja löydetään asioiden positiivisia puolia.
Esiopetusryhmässä lapsen on turvallinen opetella niitä taitoja, joita hän myöhemmin tarvitsee. Yhteisöllisyyden kehittymiseen panostetaan koko toimintakauden ajan. Jokainen lapsi voi osallistua omilla taidoillaan ja jokainen lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Prosessi on aina tärkeämpää kuin tuotos.
Kasvattaja ohjaa lapsen oppimista, ei ainoastaan sitä, mitä opitaan. Esiopetuksessa opitaan yhdessä, toinen toisiltaan. Merkittävää on se, miten opitaan. Konnevedellä esiopettajien keskinäinen yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa. Esiopettajillla tulee olla mahdollisuuksia ammatilliseen, pedagogiseen kehittymiseen täydennyskouluttautumalla.
Päivittäisestä liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta huolehtiminen sekä monipuolisten työtapojen käyttäminen tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Kasvattajan on tärkeää välittää lapselle myönteinen asenne ja malli.
Toimintakulttuurin kehittämiseen kuuluu jatkuva laadun arviointi. Siihen voivat osallistua lapset, lasten vanhemmat, henkilöstö ja eri yhteistyötahot. Arviointia pyritään toteuttamaan vaihtelevin menetelmin (suora palaute vanhempaintapaamisissa, kyselyt jne.) lukuvuoden aikana.
Esiopetusryhmässä lapsen on turvallinen opetella niitä taitoja, joita hän myöhemmin tarvitsee. Yhteisöllisyyden kehittymiseen panostetaan koko toimintakauden ajan. Jokainen lapsi voi osallistua omilla taidoillaan ja jokainen lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Prosessi on aina tärkeämpää kuin tuotos.
Kasvattaja ohjaa lapsen oppimista, ei ainoastaan sitä, mitä opitaan. Esiopetuksessa opitaan yhdessä, toinen toisiltaan. Merkittävää on se, miten opitaan. Konnevedellä esiopettajien keskinäinen yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa. Esiopettajillla tulee olla mahdollisuuksia ammatilliseen, pedagogiseen kehittymiseen täydennyskouluttautumalla.
Päivittäisestä liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta huolehtiminen sekä monipuolisten työtapojen käyttäminen tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Kasvattajan on tärkeää välittää lapselle myönteinen asenne ja malli.
Toimintakulttuurin kehittämiseen kuuluu jatkuva laadun arviointi. Siihen voivat osallistua lapset, lasten vanhemmat, henkilöstö ja eri yhteistyötahot. Arviointia pyritään toteuttamaan vaihtelevin menetelmin (suora palaute vanhempaintapaamisissa, kyselyt jne.) lukuvuoden aikana.