Ruokailuhetket

Vinkkejä ruokailuhetkiin

Lapsen ruokailuihin vaikuttavat monet asia: ruokailutilanne, lapsen mielentila, kehitysvaihe sekä fyysinen kunto.

Ruokahaluun vaikuttavat tekijät

Lapsen ruokahalu voi vaihdella suurestikin. Kenenkään ruokahalu ei pysy samana päivästä toiseen. Erityisesti flunssat ja muut sairaudet vaikuttavat ruokahaluun ja se palautuu lapsen parantuessa. Allergiat tai vatsavaivat saattavat saada lapsen välttämään tiettyä ruokaa. Useimmat lapset suhtautuvat varovaisesti uuteen ruokaan. Tottuminen voi vaatia 10–15 maistamiskertaa ja määrät voivat olla hyvin pieniä.

Tärkeää:

  • Aikuiset huolehtivat siitä, että lapselle on tarjolla terveellistä, monipuolista ja maukasta ruokaa. Lapsi itse päättää kuinka paljon hän syö eikä lasta kannata pakottaa syömään.

  • Syömättömyydellään tai vaativuudellaan lapsi voi saada muut toimimaan mielensä mukaan.

  • Ruokailutilanne on myös vuorovaikutusta, lapsen ruokailuongelmat voivat olla vaikeita kestää.

  • Ruokailutilanteen ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten lapsi syö ja mistä ruoista hän oppii pitämään. Poista häiriötekijät ruokahetkistä, esimerkiksi pelit tai puhelimen selaaminen.

  • Aikuisten johdonmukaisuus ja esimerkki tekevät ruokailutilanteesta lapselle turvallisen.

  • Ruokarajat auttavat tasapainottamaan lapsen valintoja.

Ohjeita ruokailutilanteen sujumiseksi: 

  • Pidä kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.

  • Suojaa ruokapöytä ja sen ympäristö vahinkojen varalta etenkin lapsen toisella ikävuodella.

  • Anna ensin lapsen itse yrittää syömistä, auta vasta sitten.

  • Syö lapsen kanssa, ainakin istu vieressä, älä komenna syömään yksin.

  • Anna lapselle hetki aikaa lopettaa leikkinsä ennen ateriointia.

  • Jos lapsi on pahalla tuulella ennen ateriaa, rauhoita hänet pitämällä sylissä ja juttelemalla.

  • Totuta lapsi uusiin ruokiin vähitellen tarjoamalla suupala uutta, loput ennestään tuttua hyvää ruokaa.

  • Pane lapsen lautaselle pieni annos kerrallaan, anna lisää tarpeen mukaan.

  • Yritä rauhoittaa ruokailutilanne vain syömistä ja ystävällistä keskustelua varten.

  • Jos lapsi ei syö, älä tee siitä numeroa. Korjaa lapsen lautanen pöydästä kuten muidenkin lautaset.

Huonon ruokahalun yhteydessä kannattaa selvittää 

  • Onko lapsi terve?

  • Mitä lapsi on syönyt kuluneen viikon aikana?

  • Onko lapsi nälkäinen ruokaa tarjottaessa? Huomioi, milloin lapsi syö kotona, päivähoidossa, koulussa.

  • Onko tarjottu ruoka outoa tai makutottumusten vastaista?

  • Kertooko ruokahalun muutos kehitysvaiheesta?

  • Onko ruokailutilanne liian rauhaton?

  • Miten vanhemmat käyttäytyvät silloin kun lapsi ei syö?

Vältä

  • Ruoan tuputtamista.

  • Houkuttelua herkkupaloilla tai muilla lahjuksilla.

  • Uhkaamista ja jättämistä ”jälki-istuntoon”.

  • Riitelyä ja kinastelua ruokapöydässä.

  • Vertaamista toisiin lapsiin.

Lähteet ja muut linkit