Alkoholit, aldehydit, ketonit ja karboksyylihapot liittyvät toisiinsa hapettumis- ja pelkistymisreaktioiden kautta. Hapettuminen on usein helppo käsittää reaktiona hapen kanssa.

Epäorgaanisessa kemiassa puhutaan usein elektronien luovuttamisesta. Hapen kanssa reagoiva aine useimmiten luovuttaa elektroneita hapelle. Pelkistyminen on päinvastainen reaktio.

Orgaanisessa kemiassa hapettuminen on helpointa ymmärtää hapen lisäämisenä molekyyliin tai vedyn vähentämisenä. Pelkistyminen on silloin hapen vähentämistä tai vedyn lisäämistä.

Kuvassa on hahmoteltu hapettumisreitti alkaanista alkoholin ja aldehydin kautta karboksyylihapoksi. Tarkista, miten hapen lisääminen ja vedyn vähentäminen näkyy rakenteissa.

Kuvassa näkyvät myös primäärisen alkoholin (OH on ketjun päässä) ja sekundäärisen alkoholin (OH on ketjussa) erot. Primäärinen alkoholi hapettuu aldehydiksi ja karboksyylihapoksi. Jos sekundäärinen alkoholi hapettuu, siitä tulee ketoni. Karboksyyliryhmän pitää kuitenkin muodostua ketjun päähän, joten ketoni ei voi hapettua enempää hajoamatta. Tertiäärinen alkoholi ei hapetu mitenkään hajoamatta. Tertiäärinen alkoholi on esimerkiksi 2-metyylipropan-2-oli, jossa OH-ryhmä on hiiliketjun haarassa.

Kun hapettuminen jatkuu riittävän pitkään, kaikista orgaanisista yhdisteistä tulee lopulta hiilidioksidia ja vettä eli saadaan aineiden palamistuotteet.

Vastaa kysymyksiin lomakkeessa.