Valistuksen ajatukset näkyivät selkeästi jo ennen Ranskan vallankumousta Atlantin toisella puolella. Pohjois-Amerikan itärannikolla sijainneet 13 Englannin siirtokuntaa olivat tyytymättömiä siihen, että ne eivät saaneet juurikaan päättää omista asioistaan. Siirtokuntien tuotannon oli palveltava emämaan tarpeita ja niiden täytyi maksaa yhä uusia veroja ja tulleja, jotta emämaan talous pysyisi tasapainossa. Siirtokunnat olivat aiemmin olleet vain vähän tekemisissä keskenään, sillä niiden keskinäiset erot olivat suuria. Englantilaisvastaisuus tiivisti niiden yhteistyötä: siirtokunnissa osoitettiin mieltä ja boikotoitiin englantilaisia tuotteita. Vuonna 1776 siirtokunnat antoivat itsenäisyysjulistuksen. Tätä seurasi Yhdysvaltain itsenäisyyssota, jonka Yhdysvallat voitti Ranskan tuella.

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa siirtokunnat perustelivat uuden valtion perustamista valistuksen ajatuksilla, kuten vapaudella ja tasa-arvolla. Nämä ihanteet olivat voimakkaasti läsnä myös Yhdysvaltojen perustuslaissa, joka hyväksyttiin vuonna 1787. Siinä kansalaiset saivat laajat perusoikeudet. On kuitenkin syytä huomata, että kansalaisia oli vain kuusi prosenttia väestöstä - naiset, mustat ja köyhimmät ihmiset jäivät ilman oikeuksia.


Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus