Teoria

Kpl.5.1

Esimerkki
Tuotteen hinta on 45€ 
Yhden tuotteen valmistuskustannukset ovat 6,5€ ja lisäksi yrityksellä on muita kuluja yhteensä 2500 € kuukaudessa. Määtitä kriittinen iste, jos kaikki valmistetut tuotteet saadan myytyjä.
Oletetaan ,että hinnat ja kulut ovat verottomia 
 
Esim. 
x=Valmistettujen ja myytyjen tuotteiden määrä 
Myyntituotto= Hinta·Myyntimäärä eli 45x
Kulut 2500 + 6,5x
Kriittisessä pisteessä tuotto ja kulut ovat yhtä suuret
45x=2500+6{,}5x
45x-6{,}5x=2500
38{,}5x=2500
x=\frac{2500}{38{,}5}=64{,}935...\approx65\ kpl

Valuutta

Esim. 
a) Esko on lähdössä Ruotsiin ja vaihtaa laiaterminaalissa 300€ Ruotsin kruunuiksi. Kuinak paljon kruunuja hän saa?
b) Eskon matka peruuntuu ja hän vaihtaa saamansa kruunut takaisin euroiksi. Kuinka monta euroa hän saa?
c) Suomalainen yritys on myynyt tuotteitaan englantilaiselleyritykselle 570 punnalla. Maksu tapahtuu tilisiirtona Englannista Suomeen. Kuinka monta euroa yritys saa?
 
a) Valtiaan siis setelien myyntikurssi. Kurssin mukaan 1 EUR=9,2853 SEK
300\ \mathrm{EUR}=300\cdot9{,}2853\ \mathrm{SEK}=2785{,}59\mathrm{\ SEK}
b) Valuutanvaihtoyritys ostaa kruunuja. Valitan setelien ostokurssi. Kurssin mukaan 
\mathrm{9{,}6500\ SEK=1\ EUR}\ \ \ \ \ \left|\right|:9{,}6500
\mathrm{1\ SEK=\frac{1}{9{,}6500}\ EUR\ \ \ \ \ \left|\right|\cdot2785{,}59}
\mathrm{\mathrm{2785{,}59\ SEK=\frac{2785{,}59}{9{,}6500}\ EUR}=288{,}662...\approx288{,}66\ EUR}
c) Maksu tapahtuu tilisiirtona, joten valitaan tilivaluuttakurssi. Suomalainen pankki ostaa punnat yritykseltä, joten valitaan ostokurssi.
 
x=Yrityksen saama euromäärä
\mathrm{\begin{array}{l|l}
EUR&GBR\\
\hline
1&0{,}8557\\
x&570
\end{array}}
Muodostetaan verranto
\frac{1}{x}=\frac{0{,}8557}{570}
0{,}8557x=570
x=666{,}121...\approx666{,}12\mathrm{\ GBR}
 
Esim. Norjan kruunun kursi oli tietyllä hetkellä 9,0334. Kuinka monta prosenttia 320 kruunun hintaisen tuotteen hinta euroina muuttuu, kun kruunu revalvoituu 7%
Kurssi alussa 1 EUR=9,0334 NOK
x=tuotteen hinta alussa (€)
Alussa
\mathrm{\begin{array}{l|l}
EUR&NOK\\
\hline
1&9{,}0334\\
x&320
\end{array}}
\frac{1}{x}=\frac{9{,}0334}{320}

9{,}0334x=320
x=35{,}424...\approx35{,}42€
Kruunu revalvoituu, joten euro devalvoituu eli yhdellä eurolla saa vähemmän kruunuja kuin ennen.
Revalvoitumisen jälkeen
\mathrm{1\ \mathrm{EUR}=9{,}0334\cdot0{,}93\ NOK\ }
\mathrm{1\ EUR=8{,}4011\ NOK}
y=tuotteen hinta lopussa (€)
Revalvoitumisen jälkeen
\mathrm{\begin{array}{l|l}
EUR&NOK\\
\hline
1&8{,}4011\\
y&320
\end{array}}
\frac{1}{y}=\frac{8{,}4011}{320}
8{,}4011y=320
y=\frac{320}{8{,}4011}\approx38{,}09\ \left(€\right)
Hinta muuttuu
\frac{38{,}09}{35{,}42}=1{,}07538...\approx1{,}0754
107{,}54\%-100\%\approx7{,}5\%
V: Hinta kasvoi 7,5%
 

Inflaatio

Esim. Kuinka suuri vuotuinen inflaatio on vuosien 2012 ja 2016 välillä?
 
Vuonna 2012 KHI on 106,3
Vuonna 2016 KHI on 109,2
 
Oletetaan, että hintataso on muuttunut joka vuosi yhtä monta prosenttia.
Olkoon 1 vuotuinen muutoskerroin
\begin{array}{l|l}
Vuosi&Hintataso\\
\hline
2012&106{,}3\\
2013&106{,}3q\\
2014&106{,}3q\cdot q=106{,}3\cdot q^2\\
2015&106{,}3q^2q=106{,}3\cdot q^3\\
2016&106{,}3q^4
\end{array}
solve\left(106{,}3\cdot q^4=109{,}2{,}q\right)
q\approx1{,}0067516
Vuodessa hintataso kasvaa 1,0067516-kertaiseksi eli nousee 
100{,}68\%-100\%=0{,}68\%
V: Vuotuinen inflaatio on 0,68%

Indeksi

b) Kuinka amonta % hinta muuttui vuodesta 2010 vuoteen 2013?
Indeksi pisteluku muuttui 100,0:sta 117,7:n, joten hinta kasvoi
117{,}7\%-100\%=17{,}7\%
Entä vuodesta 2013 vuoteen 2016?
Nyt vertailukohtana ei ole indkesin perusvuosi, vaan vuoden 2016 pisteluku 927 on verrattava vuoden 2013 pistelukuun 117,7
\frac{92{,}7}{117{,}7}\cdot100\approx78{,}76\%
Kilohinta pieneni
100\%-78{,}76\%\approx21{,}2\%

Annuiteettilaina

Esim. Annuiteettilainan suuruus on 75 000€ ja maksuaika 15 vuotta. Lainan korkokanta on 2,5%
a) Laske annuiteetin suuruus, jos lainaa lyhenetään puolivuosittain tai kuukausittain.

q=korkokerroin A= anuiteetti eli tasaerä
Puolivuosittain
n=15\cdot2=30
Puolenvuoden korko
q=1+\frac{1{,}25}{100}=1{,}0125
A=75000€\cdot1{,}0125^{30}\cdot\frac{1-1{,}0125}{1-1{,}0125^{30}}\approx3013{,}39€
Kuukausittain:
n=15\cdot12=180
\frac{2{,}5\%}{12}=0{,}2083\%
q=1+\frac{0{,}2083}{100}=1{,}002083
A=75000€\cdot1{,}002083^{180}\cdot\frac{1-1{,}002083}{1-1{,}002083^{180}}\approx505€ 
b) Kuinka paljon lainasta maksetaan korkoa, kun lainaa lyhennetään puolivuosittain? Entä, jos lyhennys tehdään kuukausittain?
Korkot yhteensä, kun lyhennys tehdään puolivuosittain: Puolivuosittain maksetaan 3013,39€
Tee edullisemmalle lainalle lainalaskelma, jossa näkyy koron, lyhennyksen ja maksuerän suuruus 10 ensimmäiselle maksukerralle.

Yhteensä maksetaan 
30\cdot3013{,}39€=90401{,}70€
Korkoa maksetaan 90401{,}70€-75000€=15401{,}70€
Korot yhteensä, kun lyhennys tehdään kuukausittain:
Joka kuukausi maksetaan 500,08€
Yhteensä maksetaan
180\cdot500{,}06€=90014{,}40€
Korkoa maksetaan 
90014{,}40€-75000€=15014{,}40€
Tehdään taulukkolaskentaohjelmalla lainalaskelma, kun lainaa lyhennetään kuukausittain.

2.2 Koronkorko ja diskonttaus

Esimerkki. Tilille talletetaan 700€
 
a) Mikä on pääoma 10 vuoden kuluttua, jos nettokorkokanta on 0,57%?
K=k\cdot q^n
K=700\cdot1{,}0057^{10}=740{,}9391475...\approx740{,}94€
b) Kuinka kauan kestäisi tällä nettokorkokannalla, että tilillä olisi 850€?
K=k\cdot q^n 
850=700\cdot1{,}0057^n
1{,}0057^n=\frac{850}{700}
\log_{_{1{,}0057}}\left(\frac{850}{700}\right)=n
n=34{,}159...\approx35
c) Kuinka monta prosenttia pääoman tulisi kasvaa vuodessa jotta 10 vuoden kuluttua pääoma olisi 1000€?
K=k\cdot q^n  
1000=700\cdot x^{10}
x^{10}=\frac{1000}{700}
x=\pm\sqrt[10]{\frac{1000}{700}}
x=1{,}03631121...\approx1{,}0363
1{,}0363-1{,}00=0{,}0363=3{,}63\%

2.1 Yksinkertainen korko

Esimerkki. Ilmasri tallettaa tilille 100€ jokaisen kuukauden 1.päivänä vuoden ajan.
Tilin nettokorkokata on 0,50%. Kuinka paljon Ilmarin tilillä on rahaa vuoden kuluttua ensimmäisestä talltuksesta.
 
Ratkaisu:
Tapa 1: Taulukoidaan talletukselle maksettavia korkoja
1. talletus kasvaa korkoa 12 kuukautta, 2. talletus 11 kk jne. Viimeinen talletus kasvaa korkoa yhden kuukauden.
\begin{array}{l|l}
&Korkoaika\left(kk\right)&Korkoaika\left(vuosi\right)&Talletukselle\ maksettava\ korko\ \left(€\right)\\
\hline
1.\ talletus&12&1&100\cdot0{,}0050\cdot1=0{,}50\\
2.\ talletus&11&\frac{11}{12}&100\cdot0{,}0050\cdot\frac{11}{12}=0{,}46\\
3.\ talletus&10&\frac{10}{12}&100\cdot0{,}0050\cdot\frac{10}{12}=0{,}42\\
...&...&...&...\\
11.\ talletus&2&\frac{2}{12}&100\cdot0{,}0050\cdot\frac{2}{12}=0{,}08\\
12.\ talletus&1&\frac{1}{12}&100\cdot0{,}0050\cdot\frac{1}{12}=0{,}04
\end{array}
Maksettavien korkojen määrä muodostaa aritmeettisen lukujonon, Korkojen summa saadaaan laskettua aritmeettisena summana. 
Yhteenlaskettavien lukumäärä n=12
S_n=n\cdot\frac{a_1+a_n}{2}
S_{12}=12\cdot\frac{0{,}50+0{,}04}{2}=3{,}24
Korkoa masketaan yhteensä 3,24€ 
Vuoden kuluttua ensimmäisestä talletuksesta tilillä on raha 
12\cdot100€+3{,}24€=1203{,}24€

Tapa 2

1.3 Muita veroja

Esimerkki
a) Kahvikeittimen veroton hinta on 50. Kuinka paljon keittimestä tulee maksaa arvonlisäveroa? Kuinka paljon asiakas maksaa keittimestä?
b) Matematiikan kirjan myyntihinta on 26,30€. Mikä on kirjan verton hinta?
 
Ratkaisu:
a) (ks.32)
Veroton hinta 50€, veroton kanta 24%
Arvolisäveron määrä
0{,}24\cdot50€=12€
Asiakas maksaa 
50€+12€=62€
b) Myyntihinta 26,30€, verokanta 10%
Veroton hinta x
1.10x=26{,}30
x=23{,}909...\approx23{,}91€
 
Esimerkki 
a) Liisa jakaa 432 063€ arvoison lahjan tasan kahden tyttärensä kesken. Kuinka paljon he maksavat yhteensä lahjaveroa.
b) Kuoltuaan Liisalta jää 432 063€ omaisuus, jonka tyttäret perivät tasan, Kuinka paljon he maksavat perintöveroa, kun toinen tyttäristä on 22- ja toinen 17-vuotias.
 
Ratkaisu:
a) Molemmat tyttäret saavat 
\frac{432063€}{2}=216\ 031{,}5€


Verotettava summa 216\ 000€
Tyttäret kuuluvat I-veroluokkaan. 
Lahjan arvo on välillä 200 000€-1 000 000€, joten vero alarajan kohdalla on 22 100€.
Alarajan ylittävästä osasta 216 000€-200 000€=16 000€ veroa maksetaan 15% eli 
0{,}15\cdot16\ 000€=2400€
Molemmat tyttäret maksavat veroa22\ 100€\ +2400€=24\ 500€
Yhteensä lahjavero maksetaan 2\cdot24\ 500€=49\ 000€
b) 
Vanhempi tytär:
Verotettava summa 216 000€.
Perinnön arvo on välillä 200 000€-1 000 000€, joten vero alarajan kohdalla on 21 700€.
Alarajan ylittävästä osasta 216 000€- 200 000€=16 000€ veroa maksetaan 16% eli
0{,}16\cdot16\ 000€=2560€
Perintövero on 21\ 700€+2560€=24260€
 Nuorempi tytär:
Verotettaa summa 216 000€-60 000€=156 000€
Perinnän arvo on välillä 60 000€-200 000€, joten vero alarajan kohdalla on 3500€
Alarajan ylittävästä osasta 156 000€-60 000€=96 000€ veroa maksetaan 13% eli 
0{,}13\cdot96\ 000€=12\ 480€
Perintövero on 3500€+12\ 480€=15\ 980€
 

1.2 Ansiotulojen verotus

Esim. Lahtelainen Mikko sai vuonna 2017 palkkaa 27 324,94€.
a) Laske kuinka paljon hänen olisi pitänyt maksaa valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroja yhteensä.
Kunnallisvero 20,45% ja kirkollisvero 1,50%
0{,}2045\cdot27324{,}94=5533{,}30€
0{,}015\cdot27324{,}94=409{,}87\ €
Valtion tulovero: 
Tulot ovat välillä 25 300-41 200, jolloin vero alarajana on 533,00€ 
Alarajan ylittävä tulo on 
27324{,}94€-25300€=2024{,}94€
Ylittävästä osasta maksetaan 17,5%
0{,}175\cdot2024{,}94€=354{,}36€
Valtion tulovero on yhteensä 
533{,}00€+354{,}36€=887{,}36€
Verot yhteensä 
5533{,}30+409{,}87+887{,}36=6830{,}53€
b) Mikko oli maksannut ennakopidätyksiä yhteensä 6694,61€. Jäikö hänelle maksettavaksi jäännösveroja vai saiko hän veronpalautuksia
6830{,}53-6694{,}61=135{,}92€

1.1. Prosenttilaskentaa

1\%=\frac{1}{100}=0{,}01
Esim.
a) Kauppa myy 80 euron hintaista takkia 40% alennuksella. Kuinka paljon takki maksaa?
Alennus on 40%, joten maksettavaksi jää 100%-40%=60% alkuperäisestä hinnasta. 
Alennettu hinta on
80€\cdot0{,}6=48€
b) Kahvipaketin hinta on 3,80 euroa. inta nousee 15%. Laskee uusi hinta.
Hinta nousee 15%, joten uusi hita 100%+15%=115% alkuperäisestsä hinnasta. 
Hinta korotuksen jälkeen on 
3{,}80€\cdot1{,}15=4{,}37€
 
Esim. Risto on 187cm pitkä ja 14% pidempi kuin Raija
a) Kuinka pitkä Raija on?
Raijan pituus on x
Riston pituus on 100%+14%=114% Raijan pituudesta eli 1,14-kertainen
1{,}14x=187
x=164{,}03508...\approx164cm
 
b) Kuinka monta prosenttia lyhyempi Raija on kuin Risto?
Lasketaan kuinka monta prosenttia Raijan pituus on Riton piuudesta?
\frac{164}{187}=0{,}877005...\approx0{,}877=87{,}7\%
\frac{187-164}{187}=0{,}1229...\approx0{,}123=12{,}3\%
 
Esim. Tuotteen hintaa muutettiin kuukausittain;
Ensin hinta nousi 11,5%, sitten laski 7,5% ja lopuksi laski vielä 5,2%
a) Kuinka monta prosenttia hinta muuttuio kaikkiaan?
 
Tuotteen hinta aluksi a
1\mathrm{kk}:\left(100\%+11{,}5\%=111{,}5\%\right)\ \ \ \ \ 1{,}115a
2\mathrm{kk:\left(100\%-7{,}5\%=92{,}5\%\right)}\ \ \ \ 0{,}925\cdot1{,}115a
3kk:\left(100\%-5{,}2\%=94{,}8\%\right)\ \ \ \ \ 0{,}948\cdot0{,}925\cdot1{,}115a\approx0{,}9777a
100\%-97{,}77\%\approx2{,}2\%
V: Hinta laski 2,2%
 
b) Kuinka monta prosenttia hinta kekimäärin laski kuukaudessa
 
Aluksi  a
x=muutoskerroin
1\mathrm{kk}\ \ \ \ \ x\cdot a
2\mathrm{kk\ \ \ \ \ x\cdot x\cdot a=x^2a}
3\mathrm{kk}\ \ \ \ \ x\cdot x^2a=x^3a
x^3a=0{,}9777a\ \ \ \ \ \left|\right|:a
x^3=0{,}9777
x=\sqrt[3]{0{,}9777}
x\approx0{,}99251
100\%-99{,}251\%\approx0{,}7\%