ARMI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle
ARMI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle
Pohdin seuraavassa Armi – luku ja kirjoitustaidon arviointimateriaalin käyttöä oppilaiden arviointia varten. On tärkeää ymmärtää lukemisen ja kirjoittamisen taidon taustalla vaikuttavat tekijät ja miten opettajana pystyn ennakoimaan ja myös edistämään näiden taitojen kehittymistä. Lerkkanen, Poikkeus ja Ketonen (2006, 21) tuovat esille tärkeitä asioita lukutaidon kehittymistä ajatellen, erityisesti kirjainten osaaminen ja kirjain-äännevastaavuuden oivaltaminen ennustavat alkavaa lukutaitoa. Luetun ymmärtämisen kehitys taas on yhteydessä etenkin alkuvaiheen lukemisen sujuvoitumiseen (Lerkkanen ym. 2006, 21, De Jong & van der Leij, 2002, Stanovich, 1986 mukaan). Kirjainten osaaminen ja fonologinen tietoisuus vaikuttavat kirjoittamistaitojen kehittymiseen. (Lerkkanen ym. 2006, 21, Berninger ym., 1996, 2002 mukaan). Kokemukseni mukaan lapsen kielenkehityksen varhainen havainnointi on erittäin tärkeää, erityisesti kielen kehityksen vaikeuksien tunnistamisen kannalta. Näin lapselle voidaan tarjota päivähoidossa ja kotona tarvittavia tukitoimia ja tarpeen mukaan ohjata erityisasiantuntijalle kuten puheterapeutille. Armi -arviointimenetelmää käytettäessä lapset voivat tehdä yksilöllisesti täydentäviä tehtäviä, jos alkukartoituksen tehtävät ovat olleet haastavia tai oppimisen haasteita ilmenee (Lerkkanen ym. 2006, 22) Lerkkasen ym. (2006, 23–24) on hyvä pohtia oppilaan taitojen lisäarviointia, jos oppilas pärjää selvästi heikommin kuin ikätoverit kirjaintuntemuksessa, fonologisessa tietoisuudessa, käsitteiden ymmärtämisessä sekä kuullun ymmärtämisen tehtävissä. Saattaa olla myös tarpeen ohjata oppilas jatkotutkimuksiin esimerkiksi puheterapeutille, koulupsykologille, foniatrille tai neurologille. Tuen tarpeiden perusteella voi olla tarpeen laatia oppilaalle HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) tai kuntoutussuunnitelma.
Lerkkanen ym. (2006, 21-22) korostivat (Mäen 2002 tutkimuksen mukaan) esiopetusikäisten äännetietoisuuden ja visuomotoristen taitojen ennustavan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä alakoulun ensimmäisillä luokilla. Tekstin tuottamisen taitoihin vaikuttavat myös lähiympäristö, sanavaraston laajuus, muisti, lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. Lapsen työskentelytavoilla ja motivaatiolla on myös merkitystä kirjoittamisen taitoihin. Olen esiopetusryhmässä työskennellessä tehnyt lapsille äidinkielen alkukartoituksia. Kartoitusten sekä havaintojen avulla on saatu perusteellisesti tietoa lasten taitojen arvioimiseen ja tätä kautta opetuksen suunnitteluun. ARMI-arviointimenetelmän alkukartoituksen perustehtävät helpottavat opettajaa arvioimaan lasten lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksia arkihavaintojen ja tehtävien avulla. (Lerkkanen ym. 2006, 22.) Ensimmäisen luokan alkukartoituksessa on keskeistä arvioida seuraavat osa-alueet: kielellisen ymmärtämisen taidot, mihin kuuluvat peruskäsitteiden ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Seuraava arvioitava osa-alue on kielellinen tietoisuus, jolloin arvioidaan alkuäänteen tunnistaminen tai nimeäminen ja tavutietoisuus. Lisäksi kartoitetaan kirjoittamisen ja lukemisen taidot. Lukutaitojen arvioimisessa muun muassa oppilas nimeää kirjaimia ja lukee. Lisäksi on tärkeää havainnoida ja tehdä muistiinpanoja oppilaan taidoista heti lukukauden alussa erityisesti oppilaiden työskentelytaidoista, motivaatiosta, tarkkaavuudesta, muistista ja nimeämistaidoista. (Lerkkanen ym. 2006, 20)
Kokemukseni mukaan opettajana toimiessa on erittäin tärkeää muistaa oppilaan kannustaminen kaikessa tekemisessä ja palkita oppilas sanallisesti sinnikkäästä yrittämisestä. Niin palaute kuin oppilaan arviointi voivat vaikuttaa lapsen käsityksiin kyvystään oppia ja lisätä sinnikkyyttä myös haasteita kohdatessaan. (Lerkkanen 2006, 24)
Lähteet
Lerkkanen, Poikkeus & Ketonen, 2006. ARMI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle. file:///D:/Äikkä/Armi-testistö.pdf
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin