Mitä monipuolisemmin lapsi liikkuu, sitä paremmin hänen liikunnalliset perustaidot kehittyvät. Näitä ovat muun muassa kääntyminen, kieriminen, pyöriminen, kiipeäminen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen ja potkaiseminen. Nämä perustaidot muuntuvat eri ympäristöissä eri lajien perustaidoiksi ja useiden satojen, jopa tuhansien toistojen jälkeen eri lajien huippusuorituksiksi. Taidon kehittymisen alussa lapsi osaa hahmottaa liikkeen, mutta suoritus on usein hidas ja siinä on mukana koko keho ja kaikki lihakset. Toistojen myötä uusi taito alkaa vähitellen sujua ja lapsi oppii käyttämään suorituksen kannalta tarpeellisia lihaksia ja rentouttamaan ne lihakset, joita siinä ei tarvita. Toistojen ja kehityksen kautta lapsi voi kiinnittää huomiota ympärilleen. Tällöin lapsi osaa myös säädellä voimaa ja esimerkiksi kontrolloida omaa liikettään. Kun nämä perustaidot ovat jo edistyneet ja lapsi etenee perusliikuntataidoita painin lajitaitoihin, tulee mukaan painiliikkeitä sekä oheisharjoitteita, jotka edes auttavat lasta painin harjoittelussa.

TIEDOLLISET TAIDOT

Lapsi oppii sanoille merkityksiä sitä mukaa kuin hän niitä omassa elämässään kohtaa. Lapsi voi kuulla kehoon, lajiin ja yleensä liikuntaan liittyviä sanoja ensimmäistä kertaa vasta painiharjoituksissa. Siksi niitä on hyvä tunneilla harjoitella. Painiharjoituksissa harjoitellaan myös leikkien ja lajin sääntöjen ymmärtämistä, muistamista ja noudattamista. Opeteltavia asioita voivat olla esimerkiksi kehonosat ja kehon eri puolet mm. reidet, pohkeet, nilkat, varpaat. Leikkien säännöt, lajisäännöt ja ryhmän toimintasäännöt. Oman ajattelun kehittyminen päättelykyky ja ongelmanratkaisutaito.

SOSIAALISET TAIDOT

Sosiaalisia taitoja ovat muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaidot, kuten muun muassa tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja säätely, luottaminen, uskaltaminen, anteeksi pyytäminen, toisten kuunteleminen ja auttaminen sekä ryhmässä toimiminen. Lapselle on usein haastavaa säädellä omia tunteitaan. Kun lapsella on paha mieli tai hän on onnellinen, hän usein osoittaa sen. Ohjaajan on hyvä antaa lasten ilmaista tunteitaan. Tunteiden ilmaisemista tulee opetella säätelemään vähitellen. Suuttumus, suru ja pelko kuuluvat elämään ja ovat yhtä hyväksyttäviä tunteita kuin esimerkiksi ilo. Siksi ne pitäisi sallia myös harrastuksen parissa. On hyvä muistaa, että aina ei voi tunteisiin vaikuttaa, mutta tekemiseen voi. Ohjaaja antaa rajat miten vihastumista voi purkaa sopivalla tavalla ketään vahingoittamatta. Peli ja leikkitilanteissa lapsi oppii ymmärtämään, miksi yhteisiä sääntöjä sovitaan ja miksi niitä kannattaa noudattaa. Painiharjoituksissa voidaan tukea lasta oppimaan muun muassa hyviä tapoja, toisen huomioonottamista, sääntöjen noudattamista, sekä luottamaan itseensä ja ympärillä oleviin ihmisiin. Lisäksi lapsi oppii toimimaan ryhmässä ja auttamaan muita sekä ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan.

Lähteet:

• Suomen Ringetteliitto. Ohjaajan opas. https://www.ringette.fi/fi/Materiaalipankki/Valmennus.html
• Autio Tuire & Kaski Satu. Ohjaamisen taito: Liikunta tukemassa lapsen ja nuoren kasvua.
• Liikuntakasvatuksen käsikirja: Didaktis-metodisia perusteita ja käytännön ideoita.
• Sosiaali- ja terveysministeriön opas, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset.
• Jurvakainen, Lahti ja Valander. Liikuntaleikki kirja.
• Vilander Markus. Lapsen ja nuoren kehitysopas.
• Pulli Elina. Liikkua, leikkiä ja luoda - liikuntaideoita varhaiskasvatukseen.
• Hämäläinen, Danskanen, Hakkarainen, Lintunen, Jaakkola, Forsblom, Pulkkinen, Pasanen, Kalaja, Riski, Arajärvi ja Lehtoviita. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen valmentaja