Ruotsalaisuuden päivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien. Marraskuun kuudes on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Svenska dagen on myös vakiintunut liputuspäivä.

Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta, kunnioittaa Suomen kaksikielisyyttä ja tehdä näkyväksi erityisesti ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa. Suomi kuului kauan Ruotsin valtakuntaan ja ruotsi oli silloin suomalaistenkin hallintokieli.

Ruotsalaisuuden juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Hänen valtakaudellaan Ruotsin kuningaskunta oli suurimmillaan.

Nykyään ruotsin kieli on itsenäisen Suomen toinen virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista, joilla on perustuslakiin kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esim. virastoissa. Myös jokainen suomenkielinen koululainen opiskelee ruotsin kieltä koulussa – samoin kuin ruotsinkieliset suomea. Eniten ruotsia puhutaan Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Lähde: Ruotsalaisuuden päivä 6.11. | Ihminen ja yhteiskunta | Oppiminen | yle.fi