Lasten toimintaterapiassa tavoitteena on tukea lapsen ikätason mukaista toimintaa arvioimalla lapsen valmiuksia kehityksen eri osa-alueilla ja lapsen toimintakykyä arjessa. Arviointi- ja terapiamenetelmät valitaan lapsen/nuoren ikätason ja elämäntilanteen mukaan. Mielekkäiden toimintojen avulla harjoitellaan ja kehitetään motorisia, kognitiivisia ja psykososiaalisia valmiuksia ja taitoja sekä tuetaan lapsen itsesäätelyn ja toiminnanohjailun valmiuksien kehittymistä. Lapsi voi ohjautua toimintaterapiaan, mikäli hänellä on haasteita esim.:

• hieno- tai karkeamotoriikassa

• hahmotustoiminnoissa tai kynätyöskentelyssä

• omatoimisuus-, yhteistyö- tai leikkitaidoissa

• aistisäätelyssä

• keskittymisessä tai tarkkaavaisuudessa (kun arvioidaan, että taustalta löytyy jotain em. asioista)

Lapsen haasteet voivat näkyä sekä koti- , koulu- että vapaa-ajan ympäristöissä tai pulmat voivat painottua vain jollekin osa-alueelle. Oleellista toimintaterapiassa on tiivis yhteistyö koulun ja perheen kanssa, jotta harjoitellut asiat yleistyvät arkeen. Lapsen kanssa voidaan työskennellä kahdestaan, pari- tai ryhmätyöskentelynä tai toimintaterapeutti voi tulla mukaan luokan opetukseen. Toimintaterapia voi toteutua myös lapsen kotiympäristössä tai terveyskeskuksessa vastaanotolla riippuen siitä, mikä tukee parhaiten lapsen oppimista. Koululainen ohjautuu toimintaterapiaan useimmiten opettajan tai erityistyöntekijöiden ohjaamana tai suoraan vanhempien yhteydenotolla.

Toimintaterapiaprosessi aloitetaan arviojaksolla, joka sisältää n. 2-4 tapaamiskertaa lapsen kanssa (riippuen pulmien luonteesta), lisäksi tavataan vanhempia ja opettajaa, jotta saadaan mahdollisimman kattava kuva lapsen vahvuuksista sekä haastekohdista. Arvion perusteella tehdään jatkosuunnitelma, mikä voi tarkoittaa esim. tietyn pituista toimintaterapiajaksoa tai vain ohjausluontoisia tapaamisia lapsen lähipiirin kanssa.

Toimintaterapiaan liittyvissä kysymyksissä tai asioissa voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä puhelimitse tai wilman kautta.