Koko luokan keskustelu on hyvä tapa motivoida oppilaita tunnin alussa, kun aloitetaan uuden asian käsittely. Tunnin, tai meidän tapauksessa projektin, päätyttyä koko luokan yhteisen loppukeskustelun kautta on mahdollista käydä läpi sitä, mitä opittiin. Myös oppilaiden keskinäisellä keskustelulla on oma paikkansa oppimisessa, sillä sen myötä ymmärrys asioista kehittyy. (Harlen & Qualter 2014, 116.) Kylpypalloprojektissa oppilaiden väliselle keskustelulle on tilaa erityisesti toisella oppitunnilla, kun pohditaan ryhmissä, mistä kylpypallon ja veden välinen reaktio saattaisi johtua. Tämän kaltainen jaettu asiantuntijuus nähdään tärkeänä myös tutkivassa oppimisessa (Hakkarainen, Bollström-Huttunen, Pyysalo & Lonka 2004, 42).

Tutkivassa oppimisessa lähtökohtana on jokin aihepiiri, josta oppilaat muodostavat aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja muodostavat hypoteesin eli työskentelyteorian (Hakkarainen ym. 2004, 30-31). Kylpypalloprojektissa oppilaat muodostavat hypoteesin siitä, mitä tapahtuu, kun kylpypallo laitetaan veteen. Tämän jälkeen kokeillaan, mitä kylpypallolle tapahtuu, ja oppilaiden tieto voi muuttua. Tutkivassa oppimisessa luodaan uusia työskentelyteorioita, kun uutta ymmärrystä syntyy hankitun tiedon perusteella (Hakkarainen ym. 2004, 56). Kylpypalloprojektissa oppilaiden hypoteesi voi muuttua, kun he näkevät kylpypallon reagoivan veden kanssa. Haastattelemamme oppilas tiesi jo ennen kokeilua kylpypallon kuplivan vedessä, ja arvasi sen reagoivan jotenkin veden kanssa (Oppilaan haastattelu). Hypoteesi voi olla myös oikein, mutta tietoa lähdetään silti syventämään ja tarkentamaan.

Ensimmäisen oppitunnin alussa opettaja kyselee luokalta ennakkotietoja kylpypallosta, sillä kaikki eivät välttämättä ole aikaisemmin kuulleet siitä. Haastattelemamme 12-vuotias oppilas osasi kuitenkin kertoa tarkasti, mikä on kylpypallo. Tämän takia opettaja voi kysyä luokalta yhteisesti kylpypallosta, sillä luokassa todennäköisesti joku oppilas tietää, mikä on kylpypallo, ja voi kertoa siitä luokalle yhteisesti.

Asiantuntijan lausunto
Elintarviketieteiden tohtori, Satu Vuorela

Kyseessä on neutralointireaktio. Happo ja emäs reagoivat muodostaen suolaa ja vettä. Ruokasooda on karbonaatti, joten reaktiossa muodostuu myös hiilidioksidia. Tämän takia reaktio on hieman vaarallinen, sillä seos kuplii voimakkaasti reaktion aikana. Reaktio tapahtuu aina vesiliuoksessa.

Yhtymäkohta alakoululaisen arkeen

Kylpypallot ovat saippuan kaltaisia, arkisia esineitä, joita oppilailla voi olla kotona. Niiden käyttö ei vaadi välttämättä edes ammetta, sillä jalkakylpy onnistuu myös vadissa. Havaintojemme mukaan tällä hetkellä myös erilaiset "DIY", eli tee-se-itse -projektit, kuten esimerkiksi limojen valmistus, ovat muodissa alakoululaisten keskuudessa.