Pedagoginen lähtökohta opistossa on opiskelijoiden erilaisissa vahvuuksissa ja niiden tunnistamisessa. Opettajan on tärkeää tiedostaa, että osallistujat ryhmässä ovat erilailla lahjakkaita ja myös heidän tapansa hyödyntää vahvuuksiaan oppimisessa on erilainen. Tavoitteena on, että kukin opettaja tiedostaisi oppijoidensa vahvuudet ja osaisi hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä opetuksessaan.

Opistossa annettavan opetuksen perustana on Howard Gardnerin luoma teoria ihmisen persoonan vahvuuksista ja niiden hyödyntämisestä opettamisessa ja oppimisessa.
Teorian mukaan meistä kaikista löytyy seuraavat kahdeksan älykkyyden lajia.

Jokainen tiedostaa jollakin tasolla omat vahvuutensa ja pyrkii suuntaamaan tekemisensä niiden mukaan. Persoonallisuuden kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeä oppia tunnistamaan ja nimeämään omat vahvuutensa ja rohkeasti uskaltaa kokeilla muitakin tapoja toimia ja oppia. Opettaja voi opetuksessaan käyttää vaihdellen eri älykkyyden lajeja suosivia toimintatapoja ja rohkaista opiskelijoita uuden kokeiluun.

Opettaja voi hyödyntää älykkyysteoriaa opetuksessaan ainakin kolmella tavalla:

1. Kutakin älykkyyden lajia voidaan opettaa erillisenä oppiaineena kuten musiikkia, kieliä, kuvataidetta, matematiikkaa, liikuntaa ja erilaisia sosiaalisia taitoja. Näiden aineiden opettaminen vaatii kunkin taidon oppimisen perusvaiheiden ymmärtämistä, taitoon liittyvän kulttuurisen taustan ja formaalisen tiedon hallitsemista sekä käytännön opetusmenetelmien, opetustaidon ja kuhunkin älykkyyden lajiin liittyvän tekniikan tuntemusta.

2. Kutakin älykkyyden lajia voidaan käyttää keinona hankkia tietoa ja taitoa sen oman alueen ulkopuolelta kuten käytettäessä kehoa sanojen oppimisessa, musiikkia matemaattisten käsitteiden oppimisessa, kuvataidetta historian ja kulttuurien oppimisessa, väittelyä tapahtumien eri ulottuvuuksien tutkimisessa tai kykyä verrata ja esittää vastakohtia vaikka näytelmän henkilöiden analysoimisessa.

3. Oppilaita voidaan opettaa laajentamaan omia kykyjään opettamalla heidät huomaamaan itsessään eri älykkyyden lajit eri tehtävien yhteydessä: miten niitä voi ryhtyä käyttämään, miten vahvistaa niitä ja miten käyttää niitä aktiivisesti oppimisessa ja jokapäiväisessä elämässä. (David Lazear, 2000)

Opinto-oppaassa rohkaisemme myös opiskelijoita itseään pohtimaan omaa oppimistaan:

’Olemme kaikki erilaisia oppijoita, ja sen lisäksi meillä on taustalla omat vanhat kouluajan oppimiskokemuksemme. Kynnys opiskelun aloittamiseen voi tuntua korkealta. Tiesitkö, että älykkyyden lajeja onkin kahdeksan?’
Tekstin lisäksi oppijoille on oppaassa oheinen taulukko muunnettuna oppijan näkökulmaan.