Kysymys 3
|
Minkä asiakasryhmien palveluja tulisi erityisesti kehittää ja/tai lisätä? |
|
| Etelä-Pohjanmaa
Kokonaisvaltaisen ajattelun pohjalta perus- ja esiasteen sekä mahdollisesti ikäihmisten ohjauspalvelut voisivat olla seuraava kehittämisaskel ELO – kokonaisuudessa. Nuorten ja aikuisten ohjaus on tällä hetkellä kehittämisen keskiössä (ks. seuraava vastaus). Työelämän ohjaustaitoja (työpaikkakouluttajat, ohjaajat) tulee jatkuvasti kehittää, esim. oppisopimuksen ja työssä oppimisen ohjaus on merkittävää työtä. |
|
| Etelä-Savo Vastasinkin tähän jo edellisessä kysymyksessä. Lisäisin vielä sen, että ne perheet, joilla on suuri riski marginaalistaa lapset jo vauvaiässä, tulisi saada erityistä tukea heti odotusaikana. |
|
| Häme Nuoret, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, mutta myös vastavalmistuneet, jotka eivät työllisty vaan jäävät ajelehtimaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yli 50-vuotiaat irtisanotut muodostavat myös yhä suuremman asiakasryhmän, jolle ei ole riittäviä palveluja ja ohjausta. Perheet kaipaavat tukea varhaisessa vaiheessa, näin vältetään lastensuojelutyötä jatkossa. Maahanmuuttajat. |
|
| Kaakkois-Suomi Nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien, vastavalmistuneiden, korkeastikoulutettujen työttömien, pitkäaikaistyöttömien, yli 50-vuotiaiden, maahanmuuttajien sekä erilaisten oppijoiden. |
|
| Kainuu Erilaisten oppijoiden oppimispolulle saattaminen ja menetelmien kehittäminen vaatii uusia panoksia. |
|
| Keski-Suomi Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät tällä hetkellä saa riittävästi monialaista ja monihallinnollista palvelua. TE-toimisto on maan kuormitetuin, joten TE-palvelujen saatavuudessa on viivettä ja kitkaa. Työssä olevien ohjaustarpeita ei täysin tiedetä eikä tiedetä, saavatko he tällä hetkellä riittävästi tarvitsemiaan ohjauspalveluja. |
|
| Lappi Nuoret, erityisesti koulutuksen keskeyttäneet, muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevat mm. irtisanotut tai työttömyysuhan alla olevat. ikääntyvät työttömät, maahanmuuttajat – mikä ryhmä ei tarvitsisi erityishuomiota? |
|
| Pirkanmaa Työssä olevat aikuiset sekä ns. ulkopuoliset nuoret. Jälkimmäisen ryhmän palvelut ovat pitkälti määräaikaisten hankkeiden varassa; po. palvelut tulee saada osaksi normaalia palvelujärjestelmää. Myös senioriväestön palvelutarpeita tulisi erikseen pohtia. Edelleen, lukiolaisten ohjauksen ja työelämän yhteys tulee saada tiiviimmäksi. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala Moniammatillista psykososiaalista tukea tarvitsevat nuoret ja heidän vanhemmat (toisaalta onko tällöin kyse enää ELO-toiminnasta?) Työssäolevien aikuisten palvelut. |
|
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Työpaikoilla sekä työssä olevien että yritykseen tulevien työssäoppijoiden ohjauksen taso vaihtelee, ja siinä olisi kehittämisen varaa. Kokonaan palveluverkon läpi pudonneiden syrjäytyneiden kohdalla on tarpeen lisätä ja parantaa ohjauspalveluihin pääsyä. |
|
| Satakunta Työvoiman palvelukeskusten toiminnan edelleen kehittäminen oman kohderyhmiensä osalta. Työssäolevat (epätyypilliset työsuhteet, yrittäjyyden, opiskelun, palkkatyön yhdistelmät)aikuiset. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Erityisesti "kelkasta pudonneet", esim. toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet saattavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Lisäksi käytöshäiriöisille ei välttämättä löydy oikeaa palvelua. Myös lasten ja nuorten vanhemmat tarvitsisivat ohjausta ja tietoa, jotta he voisivat ohjata omia lapsiaan oikein sekä uravalinnoissa että kriisitilanteissa. Palveluissa voi olla myös alueellisia tai kuntakohtaisia eroja. |
|
| Svensk vägledning | |