Lipidit eli rasva-aineet ovat joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.

Lipideillä on lukuisa joukko biologisia tehtäviä. Ne muodostavat solun kalvorakenteet, jotka eristävät solun ympäristöstä. Jotkin lipidit toimivat energian varastomolekyyleinä ja toiset viestimolekyyleinä kuten hormoneina.

Rasvat eli triglyseridit toimivat eliöiden energian varastomuotona ja ne sisältävät runsaasti energiaa painoonsa nähden. Rasvat toimivat lisäksi myös lämmöneristeenä ja suojaavat elimiä mekaaniselta ärsytykseltä. Kasveilla rasvoja on esimerkiksi siemenissä energianlähteenä. Jotkin eläimet, kuten kaskelotti, käyttävät rasvavarastojaan kelluvuuden säätelyyn.

Kalvolipidit ovat tärkeitä solukalvon rakennusosia ja ne muodostuvat fosfolipideistä ja glykolipideistä. Kalvolipidit ovat toisesta päästä vesihakuisia eli hydrofiilisia ja toisesta päästä vesipakoisia eli hydrofobisia. Tällaisia molekyylejä kutsutaan amfipaattisiksi. Amfipaattiset molekyylit muodostavat vesiliuoksessa kaksoiskalvoja. Kaksoiskalvossa hydrofobiset rasvahappopäät ovat pakkautuneet yhteen poispäin vesiliuoksesta. Sen sijaan hydrofiiliset päät osoittavat kohti vesipitoista solulimaa tai solun ulkopuolista nestettä.

Steroideilla on tyypillinen useasta hiilirenkaasta koostunut rakenne, mikä tekee rakenteesta jäykän ja joustamattoman. Kolesteroli on eräs steroidi, ja sitä esiintyy kaikilla solukalvoilla. Sillä on tärkeä tehtävä solukalvon rakenteen jäykistäjänä. Lisäksi steroideihin kuuluvat monet hormonit ja vitamiinit, kuten D-vitamiini. Myös monet sukupuolihormonit, kuten testosteroni ja estradioli, ovat steroideja.

 Lisätietoa rasvahapoista.