Bella Korhonen
Oma tutkimuskohteeni :Wolkoffin talomuseo
HISTORIA
1800-luvun alussa Jaroslavin kuvermentistä (oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796-1929) saapuneesta maaorjatalon pojasta, Ivan Wolkoffista, tuli puutarhuri ja siitä kauppias. Johannes Wolkoffin perilliset lahjoittivat Ivan Wolkoffin kauppakartanon museoksi vuonna 1986, jolloin se oli ehtinyt olla jo neljän sukupolven koti. Wolkoffien kauppa-kartano vihittiin museoksi kesällä 1993. Vuosien saatossa kerrostunut rikas sisustus luo kotiin ainutlaatuisen tunnelman. Monet esineet kertovat ortodoksisuvun keskeisestä asemasta Linnoituksen
Pokrovan kirkon historiassa.
Kauppa huoneiston lisäksi talossa on seitsämän huonetta ja keittiö. Entinen kauppa toimii museopuotina ja siltä alkavat opastukset kodinpuolelle.
Wolkoffin talomuseo keväällä. Otettu 15.3.2017.
Otettu 15.3.2017
Wolkoffin talomuseon ravintolan ikkuna. Otettu 15.3.2017
Wolkoffin talomuseon esite. Otettu 15.3.2017
Kuvatarina vuodenaikojen vaihtumisesta
Tämä kuva on otettu 1.9.2016. Kuvassa on lehmus. Puissa on vielä vihreät lehdet ,vaikka on syksy.
Tämä kuva on otettu 1.9. Rannassa on vielä vihreitä kasveja. Muuttolinnut ei ole vielä lähteneet.
KUVAT, JOTKA ON OTETTU 23.9.
Vaahterassa näkyy jo oransseja ja punaisia lehtiä eli ruska on alkanut.
Silloin syötimme sorsia.
Sorsat olivat kylmissään sataman maalaislaiturilla, joka toimi tutkimuspaikkana.
KUVAT, JOTKA ON OTETTU 14.10
Kuvasta näkyy, että ruska on kunnolla alkanut, koska
kaikki lehdet ovat keltaisia tai oransseja.
Silloin näkyi vielä apiloita, vaikka ruska oli alkanut.
Tämä kuva on otettu 10.11. Kuvasta näkyy, että on lunta eli on talvi. Puissa ei ole lehtiä.
Tämä kuva on otettu 8.12. Se oli kylmin tutkimusretki. Silloin oli -7°C.
Otettu 16.2. On vielä lunta. Maisema ei ole muuttunut.
Otettu 6.4. Jää oli 41cm paksua. Pinnalla on haurasta maitojäätä ja loput oli kestävää teräsjäätä. Aurinko ei ole siis vielä kunnolla päässyt sulattamaan jäätä.
Otettu 8.5. Vesi on vapaa ja siinä näkyy kaloja. Jää lähti huhtikuun lopussa .
Tutkimuslomakkeet
Yhteenveto veden ja ilman lämpötilasta
MITTAUSTEN TULOKSET
Veden ja ilman lämpötila diagrammi
Ensimmäisellä tutkimusretkellä 1.9. ilman lämpötila oli 16 °C ja veden lämpötila 15 °C eli veden ja ilman lämpötila oli melkein sama. Sää: pilvinen☁️. Veden näkösyvyys: 26 dm. Jään paksuus: 0 cm. Toisella tutkimusretkellä 23.9. ilman lämpötila oli 9°C ja veden lämpötila 12°C. Siitä näkee, että ilman lämpötila laskee nopeammin kuin veden lämpötila. Sää: pilvinen☁️. Näkösyvyys: 26 dm. Jään paksuus: 0 cm. Kolmannella tutkimusretkellä 14.10. ilman lämpötila oli 7°C ja veden lämpötila myös 7°C. Sää: pilvinen☁️. Näkösyvyys: 28 dm. Jään paksuus: 0 cm. Neljännellä tutkimusretkellä 10.11. ilman lämpötila oli laskenut 10°C eli se oli -7°C ja veden lämpötila 1°C. Sää: kova lumisade❄️❄️❄️. Näkösyvyys: 22 dm. Jään paksuus 0 cm. Viidennellä tutkimusretkellä 8.12. ilman lämpötila oli -0,5°C ja veden lämpötila 1°C. Silloin vesi oli jäässä ja jäänpaksuus oli 9 cm. Sää: pilvistä ja sumuista☁️. Näkösyvyys: 14 dm. Jään paksuus: 9 cm. Tästä näkee, että jää huonontaa näkösyvyyttä. Kuudennella tutkimusretkellä 16.2. ilman lämpötila oli 1°C ja veden lämpötila 0°C. Näkösyvyys: 32,5 dm. Jään paksuus: 39 cm. Seitsemännellä tutkimusretkellä 6.4. ilman lämpötila oli 4°C ja veden lämpötila 1°C. Sää: pilvinen ☁️. Näkösyvyys: 28 dm. Jään paksuus: 41cm. Jää on vielä todella paksua, vaikka joskus kevät on ollut tähän aikaan jo pitkällä. Kahdeksannella ja viimeisellä tutkimusretkellä 8.5. ilman lämpötila oli 8°C, veden lämpötila 10°C. Sää: aurinkoinen ☀️. Näkösyvyys: 23 dm. Silloin ei tietenkään ollut enää jäätä.
MITTAUSTEN TEKO
Mittasimme näkösyvyyden valkoisella levyllä, joka oli narussa kiinni. Sen nimi on secchilevy. Laitoimme secchilevyn veteen ja laskimme hitaasti alaspäin, kunnes sitä ei enää näkynyt. Jään paksuutta mittasimme niin, että sahasimme ensin jääsahalla jäähän reiän. Sitten otimme jääpalan pois avannosta ja mittasimme sen. Ilman lämpötilan katsoimme sääennusteesta ja aistinvaraisesti arvioimme pitikö se paikkansa. Veden lämpötilan mittasimme siihen tarkoitetulla mittarilla.
Veden näkösyvyyden ja jään paksuuden diagrammi .
Veden ja ilman lämpötila diagrammi
Ensimmäisellä tutkimusretkellä 1.9. ilman lämpötila oli 16 °C ja veden lämpötila 15 °C eli veden ja ilman lämpötila oli melkein sama. Sää: pilvinen☁️. Veden näkösyvyys: 26 dm. Jään paksuus: 0 cm. Toisella tutkimusretkellä 23.9. ilman lämpötila oli 9°C ja veden lämpötila 12°C. Siitä näkee, että ilman lämpötila laskee nopeammin kuin veden lämpötila. Sää: pilvinen☁️. Näkösyvyys: 26 dm. Jään paksuus: 0 cm. Kolmannella tutkimusretkellä 14.10. ilman lämpötila oli 7°C ja veden lämpötila myös 7°C. Sää: pilvinen☁️. Näkösyvyys: 28 dm. Jään paksuus: 0 cm. Neljännellä tutkimusretkellä 10.11. ilman lämpötila oli laskenut 10°C eli se oli -7°C ja veden lämpötila 1°C. Sää: kova lumisade❄️❄️❄️. Näkösyvyys: 22 dm. Jään paksuus 0 cm. Viidennellä tutkimusretkellä 8.12. ilman lämpötila oli -0,5°C ja veden lämpötila 1°C. Silloin vesi oli jäässä ja jäänpaksuus oli 9 cm. Sää: pilvistä ja sumuista☁️. Näkösyvyys: 14 dm. Jään paksuus: 9 cm. Tästä näkee, että jää huonontaa näkösyvyyttä. Kuudennella tutkimusretkellä 16.2. ilman lämpötila oli 1°C ja veden lämpötila 0°C. Näkösyvyys: 32,5 dm. Jään paksuus: 39 cm. Seitsemännellä tutkimusretkellä 6.4. ilman lämpötila oli 4°C ja veden lämpötila 1°C. Sää: pilvinen ☁️. Näkösyvyys: 28 dm. Jään paksuus: 41cm. Jää on vielä todella paksua, vaikka joskus kevät on ollut tähän aikaan jo pitkällä. Kahdeksannella ja viimeisellä tutkimusretkellä 8.5. ilman lämpötila oli 8°C, veden lämpötila 10°C. Sää: aurinkoinen ☀️. Näkösyvyys: 23 dm. Silloin ei tietenkään ollut enää jäätä. MITTAUSTEN TEKO
Mittasimme näkösyvyyden valkoisella levyllä, joka oli narussa kiinni. Sen nimi on secchilevy. Laitoimme secchilevyn veteen ja laskimme hitaasti alaspäin, kunnes sitä ei enää näkynyt. Jään paksuutta mittasimme niin, että sahasimme ensin jääsahalla jäähän reiän. Sitten otimme jääpalan pois avannosta ja mittasimme sen. Ilman lämpötilan katsoimme sääennusteesta ja aistinvaraisesti arvioimme pitikö se paikkansa. Veden lämpötilan mittasimme siihen tarkoitetulla mittarilla.Veden näkösyvyyden ja jään paksuuden diagrammi .
