6. Sota-aika

Miten Euroopan suurvaltasuhteet heijastuivat Suomen asemaan vuosina 1939–1940?

  • Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat toistensa ideologisia vihollisia. Neuvostoliitto ei tullut
    toimeen myöskään länsivaltojen kanssa. Sillä oli tarve varmistaa länsirajansa turvallisuus.

  • Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja antoivat
    Neuvostoliitolle vapaat kädet Suomen suhteen.

  • Koska Suomi ei suostunut Neuvostoliiton aluevaatimuksiin, syttyi talvisota.

  • Talvisodan päättymiseen vaikutti länsimaiden avuntarjous Suomelle: Neuvostoliitto ei
    halunnut sotaa länsivaltoja vastaan ja suostui rauhaan Suomen kanssa.

  • Saksan hyökkäys länteen vuonna 1940 vaikutti Suomen asemaan: se jäi kahden suurvallan
    väliin, ja kauppasuhteet länteen vaikeutuivat.

  • Saksan päätös tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon vaikutti Suomen asemaan: Saksa
    lähentyi Suomea eikä enää sallinut Neuvostoliiton yrittää uutta miehitystä.

  • Vastauksessa on hyvä käsitellä tapahtumia ajopuu- ja koskiveneteorian näkökulmista,
    mutta vain vuoden 1940 loppuun asti.

Jatkosotaan liittyy Suomen kannalta monia kipeitä asioita, joista vaiettiin pitkään (ei puhuttu julkisuudessa - ei yksityisyydessä - ei tutkittu)

  • Paljonko Suomi luovutti Saksaan juutalaisia sotavankeja ja siviilejä?

  • inkeriläisten ja erityisesti heimopataljoonan luovuttaminen Neuvostoliittoon sodan jälkeen

  • Itä-Karjalan vankileirien olosuhteet: oliko suomalaisilla keskitysleirejä?

  • Suomalaisten SS-miesten toiminta Saksan itärintamalla: syyllistyivätkö hekin julmuuksiin?

  • Neuvostoliittoa tukeneet suomalaiset, ”käpykaartilaiset”

  • suomalaisnaisten suhteet saksalaissotilaisiin ja puna-armeijan vankeihin Suomessa

  • sotilaiden huume- ja mielenterveysongelmat sodan aikana ja sen jälkeen

  • sodan kokeneiden lasten traumat, esim. sotalapset ja sotaorvot

  • puna-armeijan terrori-iskut Itä-Suomen rajakylissä, joista ei voinut puhua kylmän sodan aikana