Arviointi

Muutama sana opintojakson arvioinnista:

Opintojakso etenee suunnitelman HI 3_k2023 mukaisesti. 

Oppikirjana käytetään Otavan Forum 3 Itsenäisen Suomen historia.

Oppilas asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii itsenäisesti niitä kohti.

Jokaiseen lukuun liittyy tehtäviä, joita oppilas voi tehdä omaan tahtiin tai seurata opettajan opetusta, joka tukeutuu kirjan tehtävissä oleviin näkökulmiin. 

Opintojakson sisältötavoitteiden, historialle ominainen syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, erilaisten historian lähteiden tulkitseminen ja tulkintojen ja näkemysten esittäminen opitun perusteella vaatii oppilaalta aktiivista ja itsenäistä otetta opiskeluun ja työskentelyyn.

Opettaja merkitsee wilmaan ja jaksosuunnitelmaan HI 3_k2023, että mitkä sisällöt/tehtävien näkökulmat ovat ydinasiaa. 

Historian taitoja opitaan harjoittelemalla.

Opintojaksosta järjestetetään kaksi koetta, jotka arvioidaan numeroarvosanalla 4-10. 

Opintojakson arviointiin vaikuttaa opiskelijan työskentely tunnin tavoitteiden suuntaisesti: Jos opiskelija on työskennellyt oppitunilla ahkerasti, hän hallitsee sisältöä hyvin ja tekee tehtävänsä kiitettävästi, vaikuttaa se opintojaksosta annettavaan summatiiviseen arviointiin. 

Opettaja pyrkii antamaan oppilalle formatiivista eli oppimisen aikaista palautetta hänen kurssin aikana suorittamistaan tehtävistä, jotta oppilas tulisi tietoiseksi oppimistavoitteidensa täyttymisestä.

Tietojen, taitojen ja ajatusten ilmaisemisesta - kohti kypsää esseevastaamista

Esseetehtävässä oppilas ilmaisee tietonsa ja ajatuksena yleensä pitkähkönä kirjallisena tuotoksena.

Kun esseevastauksen tarkastaja arvioi tuotosta, hän kiinnittä huomiota tietojen laatuun, ei ensisijaisesti sisällön määrään.

Vastaus voi kertoa hyvin erilaisia seikkoja kirjoittajan tiedoista ja ajattelusta:

  • mitä vastaaja tietää (miten oikeita, tarkkoja ja perusteellisia tiedot ovat)

  • miten johdonmukaisesti vastaaja ilmaisee tietonsa

  • ovatko tiedot hajanaisia yksityiskohtia vai rakentuuko niistä kokonaisuus

  • onko vastaaja ymmärtänyt kysymyksen oikein

  • onko vastaaja erottanut tehtävän kannalta tärkeä asiat epäolennaisista

Esseetehtävä on useimmiten rajattu näkökulmaltaan eli tehtävän sanamuoto antaa vastaajalle vihjeen, millaista käsittelytapaa häneltä odotetaan. Esimerkiksi:

  • muutosprosessi, kehityskulku, tapahtumasarja

  • miksi? mistä johtuu? (ilmiöön vaikuttaneet tekijät, tausta)

  • vaikutusten tai seuraamusten tarkastelu

  • ilmiön merkityksen arvioiminen

  • erilaisten ilmiöiden vertaileminen

  • saman ilmiön arvoiminen eri osapuolten kannalta

  • yleisen ilmiön kuvaaminen esimerkkien avulla

  • väitteen perusteleminen tai sen asianmukainen arvioiminen

Ei siis riitä, että tunnistaa tehtävän aiheen ja kirjoittaa kaiken, mitä siitä tietää.


Hyvä vastaus:

Tämän artikkelin kirjoittaja on tutkinut historian ja yhteiskuntaopin reaalikoevastauksia.

Korkeatasoiselle vastaukselle
on ominaista vankka ja jäsentynyt tietopohja ja tehtävän aiheen monipuolinen ja kokonaisvaltainen käsittely. Essee on enemmän kuin sisältämiensä tietojen summa.

Niille oppilaille, joiden tiedot ovat syvällisiä ja tehtävän aiheen kattavia on tyypillistä, että he myös osaavat rakentaa tiedoistaan selkeitä asikokonaisuukai. Tiedoista hahmottuu ikään kuin ehyt kudos, sillä kirjoittajan liittää yksittäistiedot yhteen ja oivaltaa asioiden väliset yhteydet.

Korkeatasoinen vastaus on ongelmakeskeinen: Kirjoittaja tarkastelee asiaa tehtävänannossa rajatusta näkökulmasta, aikasuhteiden perusteella, vastaa miksi -kysysymyksiin, tai arvioi ilmiön merkitystä ja seuraamuksia.

Mikäli tehtävässä edellytetään omia kannanottoja, vastaaja perustelee näkemyksensä. Olennaista on oikea kohdistus eli asiassa pysyminen, ja vastaaminen siihen, mitä kysytään.

Parhaat vastaukset osoittavat sekä tietämystä että lukeneisuutta ja taitoa ajatella ja soveltaa tietoa.

Keskitason vastauksille on ominaista, että sisältö on monipuolista, mutta pinnallista ja toteavasti esitettyä. Vastaaja ikään kuin hahmottaa aiheensa ääriviivat, mutta ei pääse pintaa syvemmälle eikä pohdi aihetta.

Heikon vastauksen piirteitä:
- virheet ja epätarkkuudet

- asiasisällön niukkuus ja irrallisuus, luetteloiva ote

- tietojen sattumanvarainen esittämisjärjestys

- vastauksen rajaamis ja kohdistamisongelma

- kysymyksen vihjeiden väärin tulkitseminen tai väärinymmärtäminen

Epäonnistuneena voidaan pitää myös sellaisia vastauksia, joissa runsaasta tekstistä huolimatta on vähän tehtävään liittyvää sisältöä.

Onnistunut esseevastaus ei synny tyhjästä koetilanteessa vaan sen taustalla on taito opiskella tehokkaasti, itsenäisesti ja ajatellen.

  • koeta rakentaa sisällöstä mieleen jäsentyneitä tietorakenteita

  • valitse aiheeseen keskeiset seikat ja rajaa pois epäolennaiset tai irralliset yksityiskohdat

  • harjoittele johdonmukaista tietoja soveltavaa kirjoittamista muutoinkin kuin koetilanteessa

  • harjoittele tietojen jäsentämistä: apuna kaaviot, käsitekartat, sisältörungot



Kirjoittaja Arja Virta. Teoksesta Historian ylioppilastutkinnon ainereaalikokeena. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä