Tässä jaksossa tarkastellaan Suomen yhteiskuntaa sisällissodasta talvisodan alkamiseen.

1. Tasavalta vai kuningaskunta
- Eduskunnassa on erimielisyyksiä siitä, että valitaankon Suomen hallintomuodoksi kuningaskunta vai tasavalta.
- saksalainen Hessenin prinssi valittiin kuninkaaksi
- 1919 Suomesta tasavalta, ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg


2. Nuori radikaali Suomi 
- sisällissodan voittajien mielestä Suomessa piti säilyttää "valkoisten" (porvarit, oikeisto) asema yhteiskunnassa

• heimoaatetta, avointa vihamielisyyttä Neuvostoliitto kohtaan ja haaveita Suur-Suomesta
• valkoisella Suomella oli omia järjestöjä ja toimijoita

- punaiset sisällissodan jälkeen - punavangeille palautettiin kansalaisoikeudet 1921 jälkeen

• vasemmiston toimijat: työväestö, ammattiyhdistysliike, sosialidemokraatit, yhdistykset, kommunistit
• toimintaa erillään valkoisesta Suomestaa

- Neuvosto-Venäjälle paenneet suomalaiset perustivat 1918 Suomen kommunistisen Puolueen ja se toimi Suomessa peiteryhmien kautta - puolue oli Suomessa kielletty vuoteen 1944 saakka

- SDP halusi tehdä lainsäädäntötyötä ja vaikuttaa demokraattisesti eduskunnan kautta


3. Tavoitteena yhtenäinen Suomi:
- Sisäpoliittiseksi tavoitteeksi eduskunnassa ja hallituksessa tuli sisällissodan jälkeen yhtenäisyyden vahvistaminen lainsäädännöllä:

• lainsäädännöllä parannettiin vähäosaisten asemaa
• punavankeja armahdettiin
• SDP korosti laillisia keinoja 
• ääriliikkeiden toimintaa rajoitettiin
• voimakas talouskasvu ja selviäminen 1929 lamasta - elintaso nousee
• SDP ja Maalaisliitto muodostavat punamultahallituksen 1937, Kyösti Kalliosta presidentti

- onnistuiko valtio tässä tavoitteessa?

4. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa:
- oikeisto ja vasemmisto -liikkeet ja puolueet kamppailevat vaikutusvallasta kaikkialla Euroopassa
- Lapuan liikkeen nousu ja tuho
- miksi Lapuan liike ei saavuttanut tavoitteitaan Suomessa