11. Kasvien evoluutio
Tarkistuksia
1. Tilda
Ensimmäiset maakasvit ovat kehittyneet viherlevästä.
2. Elmeri
a) Kuivalla maalla ei ollut kasvinsyöjiä ja ilman hiilidioksiidipitoisuus oli suurempi kuin veden, tilaa paljon, ei kilpailua.
b) Kasvien piti kestää suurempia lämpötilan vaihteluja, haihtumista ja voimakkaampaa auringonsäteilyä, veden kannatus puuttui, hankalampi veden ja ravinteiden otto.
3. Milja
Sammalilla on ainoastaan juurtumahapset, puuttuu johtosolukko, kehittymätön vedenkuljetussolukko.
4. Sofia
Sammalet lisääntyvät suvullisesti. Siittiöt uivat munasolujen luokse. Se onnistuu vain vetisissä oloissa. Sammalet voivat lisääntyä myös suvuttomasti itiöiden avulla. Suvuton ja suvullinen lisääntymisvaihe vuorottelevat. Suvutonta lisääntymistä verson paloista.
Siittiöitä siittiöpesäkkeestä toisen sammalkasvin munapesäkkeeseen --> hedelmöitys --> itiöpesäkkeen muodostuminen --> itiöitä --> uusia sammalkasveja.
5. Milla
Liekokasvit, Kortekasvit, Mähkäkasvit, saniaiset
6. Eelis
johtosolukko, ilmaraot joiden avulla se säätelee veden haihtumista ja hiilidioksidin ottoa.
7. AlinaSanikkaiset lisääntyvät itiöiden avulla suvullisesti ja maavarsilla suvuttomasti.
8. VilmaKuivaan ilmastoon pystyy sopetumaan hyvin, ja simenkasvit sopeutuvat sanikkaisia paremmin kuivaan ilmastoon ja alkavat syrjäyttää itiökasveja, siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä pitkiä aikoja, siemenpankki maaperässä.
9. AtteKasveja joiden siemeniä ei peitä marja tai hedelmä. Mänty on paljassiemeninen laji. Siemen on paljaana emilehden pinnalla.
10. Oskari koppisiemeniset ovat kasveja joiden siemenet kehittyivät hedelmän sisään, esimerkiksi lehtipuut, varvut, heinät...
11. Klaus Esimerkiksi perhosen ja pölytettävän kasvin välinen koevoluutio, jossa kukan rakenne muuttuu perhosen suuosien mukaan, jotta perhonen saa mettä kukasta. Luonnonvalinta karsii yksilöt, jotka eivät saa omien rakenteiden mukaan kukasta mettä, koska se on ehto perhosen elossa säilymiselle.
Ensimmäiset maakasvit ovat kehittyneet viherlevästä.
2. Elmeri
a) Kuivalla maalla ei ollut kasvinsyöjiä ja ilman hiilidioksiidipitoisuus oli suurempi kuin veden, tilaa paljon, ei kilpailua.
b) Kasvien piti kestää suurempia lämpötilan vaihteluja, haihtumista ja voimakkaampaa auringonsäteilyä, veden kannatus puuttui, hankalampi veden ja ravinteiden otto.
3. Milja
Sammalilla on ainoastaan juurtumahapset, puuttuu johtosolukko, kehittymätön vedenkuljetussolukko.
4. Sofia
Sammalet lisääntyvät suvullisesti. Siittiöt uivat munasolujen luokse. Se onnistuu vain vetisissä oloissa. Sammalet voivat lisääntyä myös suvuttomasti itiöiden avulla. Suvuton ja suvullinen lisääntymisvaihe vuorottelevat. Suvutonta lisääntymistä verson paloista.
Siittiöitä siittiöpesäkkeestä toisen sammalkasvin munapesäkkeeseen --> hedelmöitys --> itiöpesäkkeen muodostuminen --> itiöitä --> uusia sammalkasveja.
5. Milla
Liekokasvit, Kortekasvit, Mähkäkasvit, saniaiset
6. Eelis
johtosolukko, ilmaraot joiden avulla se säätelee veden haihtumista ja hiilidioksidin ottoa.
7. AlinaSanikkaiset lisääntyvät itiöiden avulla suvullisesti ja maavarsilla suvuttomasti.
8. VilmaKuivaan ilmastoon pystyy sopetumaan hyvin, ja simenkasvit sopeutuvat sanikkaisia paremmin kuivaan ilmastoon ja alkavat syrjäyttää itiökasveja, siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä pitkiä aikoja, siemenpankki maaperässä.
9. AtteKasveja joiden siemeniä ei peitä marja tai hedelmä. Mänty on paljassiemeninen laji. Siemen on paljaana emilehden pinnalla.
10. Oskari koppisiemeniset ovat kasveja joiden siemenet kehittyivät hedelmän sisään, esimerkiksi lehtipuut, varvut, heinät...
11. Klaus Esimerkiksi perhosen ja pölytettävän kasvin välinen koevoluutio, jossa kukan rakenne muuttuu perhosen suuosien mukaan, jotta perhonen saa mettä kukasta. Luonnonvalinta karsii yksilöt, jotka eivät saa omien rakenteiden mukaan kukasta mettä, koska se on ehto perhosen elossa säilymiselle.