Sosiaalinen kehitys
Sosiaalisten taitojen kehittyminen eri ikäkausina
1-2 vuotiaan sosiaaliset taidot
Liikuntataidot, erityisesti kävelemään oppiminen, johdattavat lapsen uudenlaisiin leikkeihin. Lapsi on kuin tutkimusmatkailija, joka haluaa tutustua ympäristönsä uusiin ulottuvuuksiin. Hän tarvitsee jo turvallisuutensakin vuoksi uudenlaisia sääntöjä ja rajoja kukkien repimisestä veljen tukasta vetämiseen. Sanallinen kielto ei yleensä tässä vaiheessa vielä riitä, vaan lapsi on napattava pois kielletystä puuhasta. Tilalle voi tarjota muuta mielenkiintoista puuhaa.
Lapsi ei useimmiten ole tahallaan tottelematon, vaan yrittää vasta oppia ymmärtämään monenlaisia sääntöjä ja ohjeita. Tosin lähempänä kahta ikävuotta lapsi testaa omien tekojensa vaikutusta vanhempiinsa ja hakee rajoja sille, mitä voi tehdä ja mitä ei.
Koti kannattaa järjestellä siten, että lapsi voi tutustua mahdollisimman turvallisesti ympäristöönsä. Yhdessä voidaan myös tutustua vaarallisiin asioihin, esim. kokeilla kuuman kupin kylkeä tai terävän veitsen reunaa ja todeta, miksi se on vaarallinen. Vanhemmalta vaaditaan sinnikkyyttä ja sietokykyä asettaa järkevät ja perustellut rajat ja ottaa vastaan lapsen protestit ja kiukkukohtaukset.
Elämä ei saa kuitenkaan olla pelkkää kieltämistä: lapsi tarvitsee myös runsaasti ihailua, kiitosta ja hellittelyä. Lapsesta on ihanaa tuottaa vanhemmilleen iloa. Vanhemmat ovat lapselle kuin peilejä, joista lapsi näkee, millainen hän on. Valloittava pikku persoona kukoistaa ollessaan huomion ja ihailun keskipisteenä! Kannustamalla ja luottamalla lapseen vanhempi voi vaikuttaa siihen, kuinka aktiivinen ja oma-aloitteinen yksilö lapsesta vähitellen kehittyy.
Leikissä opetellaan pelisääntöjä
Lapsi alkaa toisella ikävuodella usein matkia leikeissään vanhempiaan tai muita lapsia. Hän ei vielä jaksa keskittyä leikkiin kauan yhtäjaksoisesti. Hän nauttii toisten lasten seurasta, mutta voi tutustua toisiin leikkijöihin kuten elottomiin leluihin: tökkiä, töniä ja repiä.
Yhteiselämän pelisääntöjä pitää opetella vähitellen. Vanhemman kannattaa olla kaverusten kahnauksissa rauhallinen ja määrätietoinen ja muistaa, ettei lapsi ole paha tai tuhma. Itsekeskeisyys kuuluu tähän ikävaiheeseen, ja lapsen on vielä vaikea ymmärtää erilaisia syy–seuraussuhteita.
Kädestä napattu lelu palautetaan sen oikealle omistajalle ja lapselle selitetään, ettei toisen kädestä saa ottaa. Näin lapsi vähitellen oppii ottamaan huomioon myös muiden toiveita, tarpeita ja tunteita. Lohduttomaan protestointi-itkuun auttaa usein syli ja huomion suuntaaminen uuteen kiinnostavaan leluun.
Lapset eivät vielä leiki varsinaisesti yhdessä, vaan vieretysten omia leikkejään. Aikuista tarvitaan vielä lasten leikkien äärelle takaamaan leikkijöiden turvallisuus.
Vuoden ikäinen lapsi nauttii valtavasti yhteisistä leikeistä ja puuhista vanhempiensa kanssa. Suosittuja leikkejä ovat erilaiset kurkistus- ja taputusleikit, esineen ottaminen ja antaminen sekä leikkilorut. Kurkistusleikit antavat yhteisen hauskan pidon lisäksi mahdollisuuden harjoitella lähtemistä ja palaamista.
Vähitellen lapsi alkaa käyttää leluja mielikuvitusleikeissään. Hän haluaa esim. kattaa leikkikupit pöytään ja tarjoilla vanhemmalle leikisti kahvia. Kuppi voi toimia myös puhelimena ja palikka autona.
Kiinnostavia leikkikaluja tässä iässä ovat mm. palikat ja erilaiset perässä vedettävät lelut. Lapset tykkäävät myös vierittää isoa palloa pitkin lattiaa. 1½-vuotias alkaa jo heitellä palloa haluamaansa suuntaan.
Lapsesta on palkitsevaa päästä mukaan oikeisiin töihin. Lapsi haluaa esim. puristella pullataikinaa, lotrata tiskivettä tai ojennella pyykkejä ja pyykkipoikia. Kaikenlainen vanhemman ja lapsen myönteinen vuorovaikutus ja yhdessä touhuaminen, sylittely, lorut, laulut ja leikkiminen, on lapsen kehitykselle ensiarvoisen tärkeää ja tuo yhteistä iloa.
Arjen takkuja
”Nuorimmaiseni joka paikkaan kiipeäminen, esim. pöydälle ja tuolille. 1-vuotiaani myös luonnollisesti koskee tavaroihin, joihin ei saisi. Saan kieltää ja nostaa pois 10 kertaa. Tästä syystä asunnossamme on nosteltu tavaroita ylös ja lapsen pääsyä laatikoihin ja kaappeihin on rajoitettu. Lasten huutaminen tai muunlainen häiritseminen, kun yritän keskittyä johonkin. Siksipä en juurikaan tee paljon keskittymistä vaativia asioita heidän läsnä ollessaan. En pääse oikein minnekään kotoa, tähän seikkaan suhtaudun ajattelemalla, ettei tätä ikuisesti kestä.
3-4 vuotiaan sosiaaliset taidot
Osa 3-vuotiaista on jo tottunut touhuamaan lapsiporukassa, esim. kerhossa, päiväkodissa, muussa päivähoitopaikassa tai kotona sisarusten kanssa. Osa aloittaa tässä iässä päivähoidon ja alkaa harjoitella ryhmässä toimimista.
Lapsi kaipaa kavereita leikkeihin
Tämän ikäiset lapset alkavat kaivata entistä enemmän kavereita leikkeihinsä. Lapsen olisikin hyvä tavata muita lapsia ja harjoitella heidän kanssaan yhdessä olemisen pelisääntöjä. Sosiaaliset taidot kuitenkin vasta hioutuvat, eikä yhteisleikki läheskään aina onnistu. Riitatilanteissa lapsi voi olla aggressiivinen: huutaa, haukkua ja käydä jopa käsiksi. Tätä ei pidä pelästyä, vaan lapsen kanssa kannattaa harjoitella sosiaalisia taitoja.
Esimerkiksi ujolle lapselle on hyvä järjestää tilanteita, joissa hän toimii toisten lasten kanssa ja hänellä on mahdollisuus voittaa ujoutensa. Rohkeaa ja määrätietoista lasta kannattaa ohjata ottamaan toisetkin lapset huomioon.
Useiden lasten on lähellä 4 vuoden ikää jo helpompaa odottaa vuoroaan tai jakaa lelujaan. Tämän ikäinen lapsi pystyy jo olemaan lyhyitä hetkiä erossa lähimmistään, etenkin jos hoitaja ja paikka ovat tuttuja. Lapselle on rikkautta, että hänellä on vanhempiensa lisäksi muitakin läheisiä ja lämpimiä ihmissuhteita.
Lapsi leikkii mielellään erilaisia roolileikkejä, kuten kotileikkiä, kauppaa tai päiväkotia. Mielikuvitus siivittää lasta myös erilaisiin kuvitteluleikkeihin. Hän alkaa olla entistä rennompi ja vapautuneempi lapsiporukassa, ujouden puuska voi kuitenkin yllättää.
Vaikka kavereiden kanssa leikkiminen on hauskaa, vanhemmat ja yhteiset touhut heidän kanssaan ovat edelleen lapsen hyvinvoinnin perusta. Lapselle riittää tähtihetkiksi yhteisten arjen asioiden jakaminen vanhempien kanssa, yhdessä oleilu ja hassuttelu. Lapsi alkaa nauttia huumorista uudella tavalla. Hän osoittaa rakkautta ja ihailua vanhemmilleen jopa mahtipontisesti ja haluaa itsekin tulla ihailluksi ja kehutuksi.
Arjen takkuja
”Nuoremman äksyily ja tunteenpurkaukset. Vanhemman vastahakoisuus.”
”Ohjeiden vastustaminen, sisarusten kiusaaminen, älyn unohtuminen jonnekin eli samojen asioiden toistaminen: älä tee sitä, johan siitä puhuttiin etc.”
Lapsi pystyy aiempaa paremmin ottamaan huomioon muidenkin tunteita ja toiveita. Itsekeskeisyys usein vähenee tässä iässä. Lapsi osaa mm. osoittaa myötätuntoa, lohduttaa ja houkutella muita paremmalle tuulelle. Aina ei kuitenkaan ole mukava jakaa, joustaa eikä ottaa muita huomioon!
4-5 vuotiaan sosiaaliset taidot
Lapsen leikki
4-vuotias nauttii samanikäisten lasten seurasta. Tunteita on vielä vaikea hallita, ja lapsi voi joskus olla leikeissään aggressiivinen, huutaa ja töniä. Tämän ikäiset alkavat kuitenkin yhä enemmän käyttää kieltä ajautuessaan riitaan kaverin kanssa, käsiksi käyminen ei ole yhtä tavallista kuin pienempänä. Lapsen neuvottelutaidot kehittyvät.
4-vuotias kiinnostuu yksinkertaisista sääntöleikeistä, joukkue- ja muista peleistä. Häviäminen on vielä vaikeaa.
4-vuotias nauttii erityisesti rooli- ja mielikuvitusleikeistä, varsinkin pukeutumisleikit ovat kiehtovia. Mielikuvitus luo uudenlaisia leikkejä ja auttaa käyttämään erilaisia tavaroita luovasti. Seikkailuradat, prinsessalinnat ja intiaaniteltat syntyvät käden käänteessä pöydän alle tai tyynypinoihin. Lapset leikkivät mielellään 2–3 lapsen ryhmässä.
Lapsi vertailee itseään muihin
Lapsi alkaa arvioida kykyjään ja taitojaan vertaamalla itseään kavereihin. Lapsen itsetunnolle on merkitystä sillä, miten hän pärjää muiden samanikäisten joukossa. Lapsi alkaa ensimmäisiä kertoja kokea huonommuuden tunteita, jos hän tuntee olevansa erilainen kuin toiset, esim. hitaampi tai kömpelömpi. Lapsi tarvitsee vanhemmaltaan rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista: jokainen on hyvä jossakin ja uusia asioita voi opetella.
Lapsen leikit ovat välillä raisuja. Hän pärjää jo jonkin aikaa ilman aikuista tutulla leikkipihalla, mutta on altis onnettomuuksille ja tarvitsee siksi yhä valvovaa silmää.
Moraalikäsitys kehittyy
Moraaliset käsitykset kehittyvät voimakkaasti. Lapsi pohtii hyvän ja pahan, oikean ja väärän eroa. Hän ottaa kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista. Arvioidessaan jonkin teon pahuutta lapsi arvioi sitä yleensä teon lopputuloksen eikä tarkoituksen perusteella, esim. lapsesta on pahempi asia rikkoa monta astiaa vahingossa, kun tiskaa kuin rikkoa yksi astia, kun pihistää sieltä pikkuleipiä.
Vilkas mielikuvitus voi johdatella lasta kertomaan epätosia juttuja. Tällöin on harvoin kyse varsinaisesta valehtelemisesta. Lapselle voi hienotunteisesti kertoa missä toden ja sadun raja menee.
Arjen takkuja
”Isosiskoa vauvattaa. Turha kiukkuaminen. Suuret raivokohtaukset, kun huuto jatkuu vielä yli 30 min kuluttua. Kun samasta asiasta pitää sanoa sen 27 kerran eikä vieläkään saa vastakaikua.”
”Lapsen kyvyttömyys hillitä tunteitaan, kiukunpurkaukset, jolloin lapseen ei saa kunnon kontaktia. Samoin melkein automaattinen vastaan väittäminen tietyissä, etenkin siirtymätilanteissa (pukeminen, uloslähteminen, nukkumaanmeno).”