Lukemisen tukeminen
Miten lapsi saavuttaa lukutaidon?
Lukemisen oppiminen ja opettaminen tänä päivänä
Lukivalmiudet
Ennen lukemaan oppimista lapsella tulee olla pohjataidot, jotka mahdollistavat lukemaan oppimisen. Näitä taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Lukivalmiuksiin vaikuttavat myös lapsen kasvun mukana kehittyvät yleiset oppimisvalmiudet kuten esimerkiksi kyky keskittyä tehtäviin, halu ja motivaatio oppia uusia asioita ja taito rauhoittua tehtävän ääreen.
Kirjoitustaito tukee lukutaidon kehittymistä, ja siksi sitä harjoitellaan yhtäaikaisesti lukemisen opettelun kanssa.
Kirjaimista äänteiksi
Kun lapsella on tarpeeksi lukivalmiuksia ja ennen kaikkea motivaatioa oppimiseen, alkaa hän pikku hiljaa aikuisen tuella tunnistaa kirjaimia. Varsinaisia kirjainten "nimiä" (A=aa, R=är) tärkeämpiä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta on oppia kirjainten tuottamat äänteet (A=[a], R=[r]).
Tämän vuoksi esim. tabletille tai pöytäkoneelle ladattavissa olevassa Ekapelissä (linkki sivupalkissa) opetetaan suoraan yhdistämään kirjainmerkki sen tuottamaan äänteeseen, eikä varsinaista kirjaimen nimeä opeteta lainkaan.
Etenkin sanojen alku- ja loppuäänteiden tunnistaminen ennakoi lukutaidon kehittymistä (esim. "aasi" -sanan alkuäänne on "a", loppuäänne "i"). Näitä harjoitellaan sekä esikoulussa että 1.luokalla, mutta lukivalmiuksen ollessa kunnossa voi lapsi oppia tunnistamaan äänteitä jo päiväkoti-ikäisenä.
Suurin osa lapsista oppii esikoulun aikana tunnistamaan kirjainmerkin ja yhdistämään sen tiettyyn äänteeseen.
Äänteiden tunnistamisesta äänteiden yhdistämiseen tavuiksi
Äänteiden oppimisen jälkeen niitä voidaan yhdistää ns. "liu'uttamalla" tavuiksi. Ensin harjoitellaan kaksikirjaimisia tavuja, ja myöhemmin niihin lisätään äänteitä.
Myös äänteiden kestoihin kiinnitetään huomiota eli esim. a luetaan "a" (lyhyt vokaali), aa luetaan "aa" (pitkä vokaali).
Suomen kieli on tavujakoinen, joten heti alusta saakka asiaan kiinnitetään huomiota. Tavuttaminen auttaa lasta oikeinkirjoituksessa. Tätä voidaan harjoitella mm. nostamalla sanan tavurytmin mukaisesti sormia tai taputtamalla.
Sanatasoinen lukeminen
Tavut opittuaan lapsi voi alkaa yhdistellä niitä sanoiksi. Lapsi oppii nopeasti "leikkilukemaan" eli tunnistamaan kirjoitusasun perusteella lyhyet, tutut sanat. Monesti lapset pyrkivät myös arvaamaan sanan lopun ensimmäisen tavun perusteella. Silloin on hyvä kannustaa lasta palaamaan luettavaan sanaan. Myös sanojen merkitystä on hyvä tarvittaessa pohtia, jotta huomataan, ymmärtääkö lapsi lukemansa sanan.
Sujuva lukeminen
Sujuva lukeminen tarkoittaa sitä, että lapsi lukee tekstiä hyvää tahtia, tavuttamatta ja takeltelematta. Sujuva lukeminen kehittyy vain lukemalla päivittäin (väh. 10 min/päivässä!). Lukemisen sujuvuus on tärkeää siksi, että se ennustaa lapsen ymmärtävän lukemisen tasoa. Ymmärtävä lukeminen kehittyy myös vain lukemalla. Tarpeeksi kehittynyt lukemisen ymmärtäminen viimeistään 2.luokan lopussa on edellytys jatkossa kaikelle oppimiselle ja opiskelulle.
Lukutaito kehittyy toisen luokan jälkeenkin. Tavoitteena on jokapäiväisessä elämässä käytössä oleva toiminnallinen lukutaito, jolloin lukutaitoa käytetään arkielämän eri tilanteissa.
Lisätietoa:
www.lukusilta.fi
http://www.lukimat.fi/lukeminen/vanhemmalle
Lukivalmiudet
Ennen lukemaan oppimista lapsella tulee olla pohjataidot, jotka mahdollistavat lukemaan oppimisen. Näitä taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Lukivalmiuksiin vaikuttavat myös lapsen kasvun mukana kehittyvät yleiset oppimisvalmiudet kuten esimerkiksi kyky keskittyä tehtäviin, halu ja motivaatio oppia uusia asioita ja taito rauhoittua tehtävän ääreen.
Kirjoitustaito tukee lukutaidon kehittymistä, ja siksi sitä harjoitellaan yhtäaikaisesti lukemisen opettelun kanssa.
Kirjaimista äänteiksi
Kun lapsella on tarpeeksi lukivalmiuksia ja ennen kaikkea motivaatioa oppimiseen, alkaa hän pikku hiljaa aikuisen tuella tunnistaa kirjaimia. Varsinaisia kirjainten "nimiä" (A=aa, R=är) tärkeämpiä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta on oppia kirjainten tuottamat äänteet (A=[a], R=[r]).
Tämän vuoksi esim. tabletille tai pöytäkoneelle ladattavissa olevassa Ekapelissä (linkki sivupalkissa) opetetaan suoraan yhdistämään kirjainmerkki sen tuottamaan äänteeseen, eikä varsinaista kirjaimen nimeä opeteta lainkaan.
Etenkin sanojen alku- ja loppuäänteiden tunnistaminen ennakoi lukutaidon kehittymistä (esim. "aasi" -sanan alkuäänne on "a", loppuäänne "i"). Näitä harjoitellaan sekä esikoulussa että 1.luokalla, mutta lukivalmiuksen ollessa kunnossa voi lapsi oppia tunnistamaan äänteitä jo päiväkoti-ikäisenä.
Suurin osa lapsista oppii esikoulun aikana tunnistamaan kirjainmerkin ja yhdistämään sen tiettyyn äänteeseen.
Äänteiden tunnistamisesta äänteiden yhdistämiseen tavuiksi
Äänteiden oppimisen jälkeen niitä voidaan yhdistää ns. "liu'uttamalla" tavuiksi. Ensin harjoitellaan kaksikirjaimisia tavuja, ja myöhemmin niihin lisätään äänteitä.
Myös äänteiden kestoihin kiinnitetään huomiota eli esim. a luetaan "a" (lyhyt vokaali), aa luetaan "aa" (pitkä vokaali).
Suomen kieli on tavujakoinen, joten heti alusta saakka asiaan kiinnitetään huomiota. Tavuttaminen auttaa lasta oikeinkirjoituksessa. Tätä voidaan harjoitella mm. nostamalla sanan tavurytmin mukaisesti sormia tai taputtamalla.
Sanatasoinen lukeminen
Tavut opittuaan lapsi voi alkaa yhdistellä niitä sanoiksi. Lapsi oppii nopeasti "leikkilukemaan" eli tunnistamaan kirjoitusasun perusteella lyhyet, tutut sanat. Monesti lapset pyrkivät myös arvaamaan sanan lopun ensimmäisen tavun perusteella. Silloin on hyvä kannustaa lasta palaamaan luettavaan sanaan. Myös sanojen merkitystä on hyvä tarvittaessa pohtia, jotta huomataan, ymmärtääkö lapsi lukemansa sanan.
Sujuva lukeminen
Sujuva lukeminen tarkoittaa sitä, että lapsi lukee tekstiä hyvää tahtia, tavuttamatta ja takeltelematta. Sujuva lukeminen kehittyy vain lukemalla päivittäin (väh. 10 min/päivässä!). Lukemisen sujuvuus on tärkeää siksi, että se ennustaa lapsen ymmärtävän lukemisen tasoa. Ymmärtävä lukeminen kehittyy myös vain lukemalla. Tarpeeksi kehittynyt lukemisen ymmärtäminen viimeistään 2.luokan lopussa on edellytys jatkossa kaikelle oppimiselle ja opiskelulle.
Lukutaito kehittyy toisen luokan jälkeenkin. Tavoitteena on jokapäiväisessä elämässä käytössä oleva toiminnallinen lukutaito, jolloin lukutaitoa käytetään arkielämän eri tilanteissa.
Lisätietoa:
www.lukusilta.fi
http://www.lukimat.fi/lukeminen/vanhemmalle
Muista, että...
... sujuva ja ymmärtävä lukeminen on kaiken muun opiskelun pohja.
... kotona voidaan tukea lukemisen taidon kehittymistä jo alle kouluikäisellä lapsella, kun se tehdään leikinomaisesti ja kannustaen, lapsen mielenkiinnon kohteista lähtien.
... lukutaidon kehittyminen ei koskaan lopu, vaan kehittyy lukemalla jatkuvasti. Lukemiseen tulee kannustaa myös ennen kouluikää lukemaan oppineita.
... lukivalmiudet ja lukutaito kehittyvät lapsilla hiukan eri tahtiin.
... motivaatio on tärkein tekijä lukemisen taidon kehittymisessä.
... esikoulussa ja koulussa opettajat ja erityisopettajat tarkkailevat lasten lukutaidon kehittymistä ja huolen noustessa tieto tulee vanhemmillekin. Tuki suunnitellaan kunkin oppilaan tarpeen mukaan.
... kotona voidaan tukea lukemisen taidon kehittymistä jo alle kouluikäisellä lapsella, kun se tehdään leikinomaisesti ja kannustaen, lapsen mielenkiinnon kohteista lähtien.
... lukutaidon kehittyminen ei koskaan lopu, vaan kehittyy lukemalla jatkuvasti. Lukemiseen tulee kannustaa myös ennen kouluikää lukemaan oppineita.
... lukivalmiudet ja lukutaito kehittyvät lapsilla hiukan eri tahtiin.
... motivaatio on tärkein tekijä lukemisen taidon kehittymisessä.
... esikoulussa ja koulussa opettajat ja erityisopettajat tarkkailevat lasten lukutaidon kehittymistä ja huolen noustessa tieto tulee vanhemmillekin. Tuki suunnitellaan kunkin oppilaan tarpeen mukaan.