Väittely

• Väittelyssä on vastakkain vähintään kaksi mielipidettä.
• Väittelijät perustelevat eri tavoin (tosiasioihin nojautuen) oman kantansa paremmuutta.
• Väittelijät esittävät vastaväitteitä ja niiden perusteluita toistensa kannanottoja vastaan.
• Väittelyssä pyritään aina ratkaisuun ja lopputuloksena ei voi olla kompromissi.
• Väittely ei ole kiistelyä ja kinaamista.

Väittely voidaan lopettaa, kun vastakkaisista väitteistä valitaan se, jonka puolesta esitetyt perustelut ovat voimakkaampia. Jos perusteluiden välillä ei ole riittävää eroa tai ne eivät anna riittävästi tietoa ongelman ratkaisemiseen, niin väittelyä jatketaan. 

Väittelyn idea:
Väittelyn jäsenet joutuvat puolustamaan mielipiteitä, jotka eivät ole heidän omiaan. Nimenomaan tämä väittelyn piirre auttaa ymmärtämään myös sellaisia mielipiteitä/arvoja/asenteita, jotka ovat erilaisia kuin heidän omansa.

Kyseessä ole henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi vaan perusteluiden "testaus". 

Väittelyn keskeiset periaatteet

Keskeisiä väittelyn periaatteita ovat puheenvuorojen pituuksien rajaaminen, puheenvuoron keskeyttämätön esittämien ja asiallisten perustelujen esittäminen. Vihamielinen ja herjaava puhetapa ei vie asiaa eteenpäin eikä se ole eduksi väittelijälle.

Väittelyn roolit

Joukkueväittelyssä on vastakkain kaksi joukkuetta.

Väittelyyn tarvitaan lisäksi puheenjohtaja, sihteeri sekä tuomari. Puheenjohtaja ja sihteerit ovat opiskelijoita. Tuomarin asiantuntemus on tarpeen väittelijöiden oikeusturvan takia. Puheenjohtaja ja sihteeri istuvat väittelytilan etuosassa.

Puheenjohtaja esittelee väittelyyn osallistujat ja aiheet. Hän huolehtii siitä, että väittely sujuu sääntöjen mukaan ja huomauttaa tarvittaessa väittelijöille siitä, että väittelyssä pysytään asiassa.

Sihteeri antaa äänimerkin, kun etukäteen sovittu puheaika on kulunut. Sihteeri voi myös ilmoittaa esimerkiksi puoli minuuttia ennen puheenvuoron loppua tästä äänimerkillä.

Tuomarin tehtävänä on valita väittelytaidoiltaan paras joukkue ja /tai väittelijä. Tuomarin on kyettävä perustelemaan väittelyn tuomio. Tuomaristo painottaa arvioissaan esitettyjen puheenvuorojen sisältöä ja toisena näkökulmana sitä, miten asia on esitetty eli onko esitystapa ollut kiinnostava, asiallinen, looginen, selkeä ja hauska.

Väittelyn onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti väittelyn ennakkovalmistelu ja saatavilla olevat väittelyn alaan liittyvät tukimateriaalit.

Joukkueväittely

Valmistautuminen väittelyyn:

1. Joukkueväittelyssä on vastakkain kaksi 2 - 4 jäsenistä joukkuetta. Toinen joukkueista on asettunut istumaan puheenjohtajan oikealle, toinen vasemmalle puolelle. Tuomaristo istuu yleisön takana tai yleisön joukossa.
2. Väittelyn aihe: Joukkueille ilmoitetaan ennakolta väittelyn aihe. Aihe muotoillaan usein niin, että valittua teemaa puolustava ja vastustava näkökulma nimetään erikseen.
3. Joukkueet perehtyvät asiaan huolellisesti etukäteen ja valmistelevat ainakin väittelyn avauspuheenvuorot.

Väittelyn aloittaminen:

4. Puheenjohtaja avaa väittelyn ilmoittamalla aiheen ja esittelemällä joukkueet. Kummankin joukkueen avauspuheenvuoron pituus on kolme minuuttia ja niitä seuraavat puheenvuorot korkeintaan kaksi minuuttia.
5. Puheenjohtaja pyytää annettua aihetta puolustavan joukkueen väittelijää esittämään avauspuheenvuoronsa. Tämä nousee ylös, astuu puhujan korokkeen luokse ja esittää puheenvuoronsa. 

Väittely

6. Seuraavaksi on vuorossa vastapuolen ensimmäisen väittelijän puheenvuoro. Tämän jälkeen jatketaan puheenvuorojen esittämistä vuorotellen. Sihteeri ilmoittaa äänimerkillä puoli minuuttia ennen puheenvuoron loppua. Yleisö ei saa keskeyttää väittelijöitä.
7. Vaikka väittelijöiden puheenvuorot (ainakin ensimmäiset) ovat ennalta valmisteltuja, on tärkeää, että he kykenevät ottamaan spontaanisti kantaa myös muiden väittelijöiden puheenvuoroihin.

Väittelyn ratkeaminen

8. Väittelijöiden puheenvuorojen jälkeen tuomaristo miettii ratkaisunsa. Joukkueiden vahvuudet puntaroidaan ja tämän jälkeen heille kerrotaan myönteisessä hengessä, missä seikoissa on parantamisen varaa esim. väittelytekniikan osalta. Tuomaristo ei yksioikoisesti totea toisen joukkueen olevan parempi kuin toisen tai ilmoita kumpi on parempi ratkaisu, vaan pyrkii tarkastelemaan väittelytilaisuutta laajemmin. Väittelyssä ei tunneta tasapeliä eikä kompromisseja. Tuomareiden on valittava toisen joukkueen perustelut paremmiksi kuin toisen.

Bonus

9. Väittelyä seuraamaan tullut yleisö voi myös osallistua väittelyyn virallisen väittelyn päätyttyä. Puheenjohtaja avaa väittelyn yleisölle. Puheenvuoro pyydetään puheenjohtajalta ja oma mielipide tai kysymys esitetään lyhyesti seisaaltaan. Joukkueiden jäsenet vastaavat tai kommentoivat heille osoitettuja puheenvuoroja. Yleisö voi väitellä myös keskenään. Puheenjohtaja ohjaa tätä

Ohjeet mukailevat Helsingin yliopiston väittelyohjeita: http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/vaittely/ © Lavonen, Meisalo & al.