Opetuksen järjestämisen perustana ovat oppilaiden tarpeet, olosuhteet joissa koulutyötä tehdään sekä paikalliset mahdollisuudet opetuksen toteuttamiseen. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (koulukohtainen, alla oleva perusteiden textiä)

(käytännössä sitomaton opiskelu on poikkeustilanne. Yksittäinen oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun esim. terveydellisiin syihin vedoten. päätöksen tekee rehtori huoltajia ja esim.erityisopettajaa kuultuaan)
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Tällaista järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sen tuomaa mahdollisuutta opiskeluun voidaan hyödyntää esimerkiksi tukemaan oppilaan lahjakkuutta kaikilla tai joillakinopsikelun osa-alueilla tai toimintatapana ehkäisemään opintojen keskeytys. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakennetaan opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista, jotka suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena.

Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan säännöllisesti yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa on erityisesti huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä ja itsenäisen opiskelun sujuvuudesta.

Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään oppimisen arvioinnin yhteydessä. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta.

Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten.

Tässäkin järjestelyssä oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Siihen kirjataan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

Yhdysluokkaopetus (kirjaa hyvät käytännöt)

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Jos oppilaat opiskelevat vuorokursseittain, ryhmän opettajan ja koulun tehtävä on huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä.

Yhdysluokassa opiskeltaessa on erityisesti huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä ja itsenäisen opiskelun sujuvuudesta. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia ja se luo oppilaille luontaisesti hyviä yhteistyön kokemuksia ja mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus (suoraan perusteista, kirjaa käytännöt)

Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä.

Opetustavan soveltuvuutta pohditaan yksilö- tai ryhmäkohtaisesti erityisesti oppilaiden iän ja opiskelun edellytysten näkökulmasta. Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta.

Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää hyödyntämällä etäyhteyksiä. Näin opetuksella voidaan vastata mahdollisesti paremmin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta ja syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin.

Etäyhteyttä voidaan huolehtia opetuksesta myös joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä ja laajentavat sekä oppilaiden että opettajien osaamisalueita. Eri opettajien osaamisen sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemuksen tuominen opetukseen lisää oppilaiden mahdollisuuksia edetä opinnoissaan tarpeidensa ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti. Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata.

Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Etäyhteyksiä käytettäessä tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Joustava perusopetus (HUOM! Tämän osan kaikki tekstit suoraa lainausta OPSn perusteista-meillä ei siihen lupaa)

Joustava perusopetus

Koulussa ei järjestetä joustavaa perusopetusta.

Opetus erityisissä tilanteissa

- yhteydenpito sairaalaopettajan ja hoitoalan henkilökunnan sekä huoltajan kanssa
- tarvittaessa laaditaan tai päivitetään HOPPI tai HOJKS
- keskustellaan luokan kanssa tilanteesta huoltajan suostumuksella
- luokka pitää yhteyttä