Miten väestöryhmiä voidaan jaotella, kun tarkastellaan niiden terveyseroja?
Iän, sukupuolen, etnisen taustan, äidinkielen, asuinalueen ja sosioekonomisen aseman mukaan.
Mitä tarkoittaa sosioekonominen asema?
Ihmisen sosiaalinen ja taloudellinen asema yhteiskunnassa
Mitä käytetään sosioekonomisen aseman indikaattoreina?
Indikaattoreina käytetään tulotasoa, ammattia ja asemaa työelämässä, asumistasoa sekä koulutusta.
Miten sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisen terveyteen?
Sosioekonominen asema määrittää muun muassa ihmisen asuinalueen ja tulotason. Ihminen saattaa joutua asumaan asunnossa tai asuinalueella, joka vaarantaa hänen terveytensä, koska ei voi muuttaa parempaankaan asuntoon. Asunnossa saattaa olla esimerkiksi hometta tai asuinalueella saattaa esiintyä väkivaltaa. Tulotaso vaikuttaa ihmisen elintarvikevalintoihin. Ihmisellä ei välttämättä ole varaa ostaa monipuolisesti ruoka-aineita.
Koulutus vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. On mahdollista, että ihminen työllistyy matalapalkkaisille aloille, koska hänellä ei ole koulutusta työllistyä muualle. On myös mahdollista ettei ihminen saa työtä lainkaan ilman koulutusta, mikä voi johtaa syrjäytymiseen tai alkoholismiin.
Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset käyttävät usein vähemmän terveydenhuollon palveluita kuin hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat. Ihmisillä ei ole välttämättä varaa mennä lääkäriin kuin vakavissa tapauksissa.
Miten vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lapsen terveyteen?
Kodin sosioekonominen asema vaikuttaa ei suoraan vaikuta lapsen tulevaan sosioekonomiseen asemaan ja terveyteen. On kuitenkin todettu, että heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapset ovat usein aikuisina heikossa sosioekonomisessa asemassa. Tämä johtuu usein kotona opituista arvoista. Kotona saatetaan käyttää runsaasti päihteitä tai ei arvosteta koulutusta. Kotona (myös muissa sosiaalisissa ryhmissä) lapsi kokee ympäristön painetta käyttäytyä tietyllä tavalla ja arvostaa tiettyjä asioita. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi normiksi.
Lasten harrastusmahdollisuudet ovat usein rajatut. Tämä voi vaikuttaa lapsen sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Lapsi ei saa välttämättä onnistumisen kokemuksia tai kykene kehittämään minäpystyvyyden tunnettaan. Sosiaalisia taitoja kehitetään nimenomaan ryhmän jäsenenä toimiessa esimerkiksi harrastusten parissa.
Mitä tarkoittaa valikoituminen, kun puhutaan sosioekonomisista terveyseroista?
Tarkoitetaan sitä, että terveys vaikuttaa sosiaaliseen asemaan. Hyvän terveyden omaavat ihmiset pärjäävät koulussa, työmarkkinoilla tai töissä hyvin. Vuorostaan ne ihmiset, joilla on terveysongelmia ajautuvat huonoon sosioekonomiseen asemaan.
Miten sosioekonomisia terveyseroja voidaan kaventaa?
Pyrittäessä vaikuttamaan terveyseroihin ja varsinkin kaventamaan niitä, on huomioitava terveyserojen taustalla vaikuttavat sosiaaliset tekijät ja niiden sisällä olevaan eriarvoisuuteen.
Voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutus- tai työllistymismahdollisuuksiin sekä tuloeroihin ja verotukseen. Kaikille on turvattava myös terveelliset työskentely- ja elinolosuhteet. Elintapoihin pyritään vaikuttamaan myös lakien ja haittaverojen avulla (mm. tupakkalaki, alkoholilaki). Kaikille ihmisille on turvattava palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus sekä vähennettävä yksilön haavoittuvuutta tarjoamalla esimerkiksi sosiaalista tai taloudellista tukea.
