Kasvatuskeskustelua käytetään keinona puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Mikäli tavallinen ohjaus tilanteessa ei tuota toivottua tulosta oppilaan käyttäytymisessä, järjestetään asiasta kasvatuskeskustelu. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa keskustellen nimetä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti ja selvittää syyt ja seuraukset asialle ja kuulla oppilaan näkökulma tilanteesta. Keskustelussa pyritään huomaamaan myös laajemmin syitä käyttäytymiselle. Tärkeää on myös yhdessä oppilaan kanssa pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi ja miettiä vaihtoehtoista tapaa toimia vastaavanlaisissa tilanteissa jatkossa.

Kasvatuskeskustelun käy luokanopettaja tai luokanvalvoja, joka myös dokumentoi keskustelun ja ilmoittaa asiasta huoltajalle ja huolehtii seurannasta. Jos epäasiallinen käyttäytyminen tai laiminlyönti oppilaan osalta jatkuu, kutsutaan kasvatuskeskusteluun mukaan myös huoltaja.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jokaisessa koulussa on suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskien. (Tähän joko avataan asia tai tehdään erillinen liite)