Tekstissä kirjoitetaan: "se, että tyttö on kiinnostunut ja menestyvä, nähdään luontaisena ominaisuutena, ei tytön kykynä sopeutua koulurakenteeseen. Tyttöyden ja koulun kohtaaminen nähdään ongelmattomana. Poikuuden ja koulun kohtaamisessa kuitenkin havaitaan ongelma. Sen sijaan, että etsittäisiin keinoja, joilla poika sopeutuisi kouluun, koulu pyrkii sopeutumaan poikuuteen." Tekstissä myös kerrotaan opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa toistuvat "rauhallinen ja koulusta kiinnostunut tyttö" sekä "villi ja rauhaton poika".

Vaikka minusta on samalla hyvä tiedostaa eri sukupuolien erot, on minusta stereotyyppisiin malleihin jumittuminen tytöistä ja pojista haitallista. Sukupuolen moninaisuus jää huomioimatta ja esimerkiksi intersukupuoliset tai transoppilaat jäävät huomiotta. Luokanopettajien täytyy kohdata oppilaat yksilöinä. Meidän ei tarvitse vahvistaa eriarvoisuutta ylläpitämällä vanhentuneita stereotypioita tytöistä ja pojista koulumaailmassa. Jotta maailmasta tulee tasa-arvoisempi, on luokanopettajien pohdittava omaa suhtautumistaan sukupuolikäsityksiin ja irtaannuttava stereotypioista. On opettajallekin helpompi kutsua oppilaita nimellä tai sanoa tyttöjen ja poikien sijaan yksinkertaisesti oppilaat.