Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Yhteistyötä tehdään eri hallintokuntien kanssa oppilaan tilanteen niin vaatiessa. Yhteistyötahoja voivat olla muun muassa sosiaali- ja terveyshuolto sekä mielenterveyshuolto. Tämän lisäksi oppilaiden opetuksen järjestämisessä tarvittaessa yhteistyötä muun muassa sairaalakoulujen sekä erityisoppilaitosten kanssa.

Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on oikeus tasapainoiseen ja yksilölliseen kasvuun. Opetus suunnitellaan kokonaisvaltaisesti korostaen jatkuvuutta ja osallisuutta ympäröivän yhteisön toimintaan. Opetuksen suunnittelu tapahtuu yhteistyössä oppilaan huoltajien, opettajien, muun henkilökunnan ja asiantuntijoiden kanssa. Toiminta-alueiden yksilölliset tavoitteet ja opetusmenetelmät määritellään HOJKS:ssa. Arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Toiminta-alueittain tapahtuvaa opetusta annetaan Katajan koulun pienluokissa. Keskeisenä toiminta-ajatuksena on “Mahdollisimman omatoimisena mahdollisimman itsenäiseen elämään”.

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen painotukset Katajan koulussa

Kieli ja kommunikaatio

Kielen ja kommunikaatiotaitojen tavoitteena on hankkia taidot ja kyky ymmärtää ja välittää tietoa esim. puhutun kielen, kuvien, esineiden, viittomien tai muun ei-sanallisen ilmaisun (ilmeet, kehon kieli, kosketus, eleet) välityksellä. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ympärillään olevia ihmisiä. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kommunikoinnin tueksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen kommunikaatiokansio.

Motoriset taidot

Motoristen taitojen opettamisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais-ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Tavoitteena on oppilaan mahdollisimman itsenäinen liikkuminen ja mahdollisuus osallistua oman ympäristönsä toimintaan fyysisistä rajoitteista huolimatta. Katajan koulu on liikkuva koulu ja lähiympäristössä liikutaan päivittäin. Välimatkat pyritään liikkumaan ensisijaisesti aina kävellen tai pyöräillen. Motoristen taitojen opetuksessa huomioidaan oppilaan apuvälineiden tarve ja niiden käyttö. Koulussa pyritään ohjaamaan ja kannustamaan liikunnan harrastamisen pariin myös vapaa-ajalla.

Sosiaaliset taidot

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Katajan koulun pienluokan oppilaat osallistuvat muun koulun mukana yhteisiin tapahtumiin, juhliin ja muuhun toimintaan. Oppilaita integroidaan yleisopetuksen oppitunneille ja sosiaalisten tilanteiden harjoittelussa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä (retket, kaupassa asioiminen, työharjoittelut ym.).

Kognitiiviset taidot

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu, oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja pystyy hahmottamaan omaa ympäristöään eri aistein. Oppilaalle laaditaan omat yksilölliset koritehtävät, joilla harjaannutetaan luokittelua, lajittelua, muistia, ajattelua, aisteja, syys-seuraussuhteita ym.

Päivittäisten toimintojen taidot

Arkielämässä tarvittavien taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Oppilasta avustetaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamisessa. Taidoissa harjaantuminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja siisteyskasvatustilanteisiin. Mahdollisuuksien mukaan oppilasta ohjataan osallistumaan myös kodin ja koulun askareisiin sekä hahmottamaan eri tiloja, liikkumaan niissä ja tutustumaan lähiympäristöön ja sen luontoon.

Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Yhteistyö kuntoutuksen ammattilaisten ja terapeuttien kanssa on erityisen tärkeää.