Suomen kielen lausetyyppejä
Yleisiä lausetyyppejä
Lauseet voidaan jakaa ryhmiin niiden käyttötarkoituksen mukaan.
| Lausetyyppi | Esimerkki |
|---|---|
| Väitelause kertoo, väittää tai kuvailee. | Aion seuraavaksi lähteä lenkille. Pyörän satula on liian kova. |
| Kysymyslause kysyy, pohtii ja pyytää tietoja. | Pidetäänkö koe huomenna? Mikä on tärkeää? |
| Käskylause esittää käskyn, kehotuksen tai pyynnön. | Keskity! Antakaa sen olla. |
| Huudahduslause ilmaisee asennetta. | Tämä on hieno! |
Lauseita voi jakaa ryhmiin myös rakenteen mukaan.
| Lausetyyppi | Esimerkkejä |
|---|---|
| Peruslause on tavallinen lausetyyppi. Sen sanajärjestys on subjekti + predikaatti + objekti/predikatiivi ja/tai adverbiaali. Subjekti on nominatiivissa. |
Kemal opiskelee historiaa yliopistossa. Me korjaamme mopon huomenna. Lehdet ovat vihreitä nyt. |
| Omistuslause kertoo, mitä jollakulla on. | Sinulla on hieno takki. Meillä ei ole karkkia. Onko meillä karkkia? |
| Kokijalause kertoo tunteista ja tuntemuksista. Subjekti on partitiivissa. | Meitä pelottaa huominen. Minua paleltaa. |
| Nesessiivilause ilmaisee pakkoa tai suositusta. Subjekti on genetiivissä, ja sitä seuraa verbiketju. | Minun täytyy ehtiä junaan. Sinun pitää levätä. Meidän ei kannata herätä aikaisin. Kannattaako meidän herätä aikaisin? |
| Paikkalause kertoo, mitä jossakin on. Verbi on yksikössä, vaikka subjekti olisi monikossa. |
Pöydällä on kirja. Kadulla on viisi autoa. Mökissä ei ole ikkunoita. |
| Tuloslause kertoo mikä jostakin tulee. Verbi on yksikössä. |
Martinista tulee opettaja. Kaikista tulee onnellisia. Meistä ei tullut jääkiekkoilijoita. |
| Geneerinen lause kertoo, mitä voi tehdä. Tekijää ei kerrota, vaan se voi olla kuka tahansa. Verbi on yksikön kolmannessa persoonassa. | Jos ei jaksa lähteä lenkille, voi lukea kirjaa. Roskat voi laittaa tuonne. |
Suomen kielen lausetyyppejä
Lauseenvastikkeet
