6. Vesien selkärangattomat

A. Vesien hyönteiset

Miten hyönteiset hengittävät vedessä?

Osa hyönteislajeista elää koko elämänsä vedenpinnan alapuolella, joten niillä on oltava erilaisia keinoja, joilla saavat happea suoraan vedestä tai hakevat sitä ilmasta.

  • Sukeltaja, vesiskorpioni ja hyttysen toukka ottavat happea ilmasta vedenpinnan läpi.

  • korennon toukilla on peräpäässään kolme lehtimäistä kidusta

  • juotikkaat ja surviaisen toukat ottavat happea ihon läpi

  • vesihämähäkki hakee happea pinnalta ja kuljettaa sen karvojen suojassa kutomaansa ”sukelluskelloon”


Toukkana vedessä, aikuisena ilmassa

1. Surviassääsken täydellinen muodonvaihdos:

täydellisessä muodonvaihdoksessa on neljä eri kehitysvaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen

  • naaras munii veteen munat, jotka vajoavat pohjaan
  • munista kehittyy punaisia toukkia, jotka kaivautuvat pohjamutaan. Ne syövät planktonia ja orgaanista ainesta
  • toukka koteloituu ja nousee pintaan
  • aikuinen surviaissääski kuoriutuu. Se ei enää syö mitään vaan parittelee parveilulennon aikana, munii ja kuolee

Katso hyttysen täydellinen muodonvaihdos: tästä

2. Sudenkorennon vaillinainen muodonvaihdos:

  •  vaillinnaisessa eli osittaisessa muodonvaihdoksessa on kolme eri kehitysvaihetta: muna, toukka ja aikuinen. Kotelovaihe siis puuttuu:
  • Naaras munii munat veteen.
  • Munista kehittyy toukkia, jotka elävät vedessä. Ne syövät muita pohjaeläimiä, kasvavat ja luovat nahkaansa monta kertaa.

  • Lopulta aikuisen sudenkorennon näköinen toukka kiipeää vesikasville ja siitä kuoriutuu aikuinen korento

  • Aikuinen korento on myös peto, se syö muita lentäviä hyönteisiä.

    Katso sudenkorennon vaillinnainen muodonvaihdos: tästä

B: Rapu

 

Rapu viihtyy happipitoisissa vesissä. Se viettää elämäänsä pohjan koloissa ja liikuskelee pääasiassa öisin. Se tunnustelee tietään päässä olevilla tuntosarvilla ja hengittää kiduksilla. Ravinnoksi rapu käyttää vesikasveja, hyönteisiä, nilviäisiä ja kuolleita kaloja.

Ravun kolmiosaista ruumista peittää kova kuori. Ravun kasvaessa kuori käy ahtaaksi ja se kasvattaa itselleen uuden.Kuorenvaihdon aikana se on helppo saalis petokaloille ja veden nisäkkäille.

 

Ravulla on yhteensä 19 raajaparia. Vain neljää paria se käyttää kävelyyn. Päässä ja keskiruumiissa olevia raajoja se käyttää syömiseen ja saksijaloilla se paloittelee saliin ja puolustautuu vihollista vastaan. Jaloillaan rapu myös kaivaa pohjaa, huiskii hengitysvettä kiduksiin ja harjaa takaruumista puhtaaksi. Uhattuna rapu ui takaperin, jolloin pyrstön jalat toimivat meloina. Naarasravut käyttävät takaruumiin jalkojaan myös mätimunien hautomona.

Suomessa elää kaksi rapulajia: kotimainen rapu eli jokirapu ja amerikkalainen täplärapu. Täplärapu kestää paremmin rapujen sienitautia rapuruttoa. Täpläravun tunnistaa saksien tyven valkoisesta täplästä.

C: Simpukka

Simpukat ovat nilviäisiä, joiden pehmeää ruumista peittää kova kalkkikuori. Kuori on myös lihasten kiinnittymispinta ja sen suojaan simpukka voi vetää jalkansa, jonka avulla se liikkuu. Simpukan kuori koostuu kahdesta osasta, jotka kiinnittyvät yhteen saranan avulla. Vaaran uhatessa simpukka voi sulkea kuorensa tiukasti yhteen. Tervettä simpukkaa ei ihminen saa auki paljain käsin.

Simpukan toisessa päässä on kaksi aukkoa, joista vesi virtaa sisään ja ulos. Simpukat syövät pieniä eliöitä, joita virtaa sisään. Ravinto kulkee kidusten kautta etuosassa olevaan suuhun. Samalla kidukset saavat happea.

Suomessa eläviä simpukoita ovat: järvisimpukka, jokisimpukka ja jokihelmisimpukka ( raakku)


Simpukan toukat ovat kalojen loisia:

  • siittiöt siirtyvät koiraasta naaraaseen

  • munasoluista kehittyy toukkia, jotka vapautuvat veteen

  • toukat kiinnittyvät kalojen kiduksiin ja elävät loisina

  • valmiit pikkusimpukat irrottautuvat kiduksista ja laskeutuvat pohjaan.